Valloittava risteily Visavuoren upeisiin maisemiin

Kaupallinen yhteistyö Hopealinjat

Voi miten kaunis kesäaamu eilen olikaan, kun saavuimme Laukontorille perheen kesken. Kello yhdeksän lähti risteilymme kohti Valkeakoskea ja Visavuorta. Oli jotenkin todella kivaa, kun ei ollut varma mitä odottaa. Edessä oli oikea kesäseikkailu ja pilvetön taivas. Ostimme odotellessa torilta mansikoita sekä herneitä ja nousimme Hopealinjojen m/s Silver Moonin kyytiin. Matka kohti uutta ja meille tuntematonta kohdetta alkoi!

Tampereelta Visavuoreen ja takaisin

Olemme risteilleet Pyhäjärvellä useamman kerran ja Näsijärvenkin puolella on tullut koettua Tarjanteen kyyti, mutta näin pitkälle emme olleet aiemmin matkanneet vesiteitse. On suorastaan haasteellista kuvailla sitä tunnelmaa – vesiteitse Lempäälään meno on aivan oma maailmansa. Todellakin erilaista, kuin kurvata moottoritietä pitkin. Siinä on jotenkin niin oma idyllinsä, kun laiva lipuu pitkin järveä, näet laivasta käsin ihania mökkisaaria, upeita rannalle tehtyjä omakotitaloja ja vilkutat takaisin ihmisille, jotka varta vasten tulevat rantaan vilkuttamaan. Eilen lähti kesän ensimmäinen reissu Visavuoreen ja moni tuli katselemaan laivan menoa.

Visavuoreen pääsee Hopealinjojen kyydissä Tampereelta tiistaisin, hinnat ja aikataulut täällä. Ennakkovarauksella pois voi jäädä esimerkiksi Nokialla tai Lempäälässä tai jatkaa Visavuoresta aina Hämeenlinnaan asti.

Lempäälän kanava oli kohokohta

Oli hauskaa jatkaa matkaa siitä, mihin on pisimmillään aiemmin risteillyt. Kaikki oli niin vierasta ja sitten kuitenkaan ei, kun bongasi maamerkkejä kuten Kahvila Siirin rannasta. Aivan sen lähellä on Lempäälän kanava, joka on Pyhäjärven ja Vanajaveden välissä. Kyllä lapsia hämmästytti kapeaan sulkuun lipuminen (oli se aikuisistakin mielenkiintoista). Lokit huusivat, vesi pauhasi ja hitaasti siirryimme kapeaa kanavaa eteenpäin. Erityiskiitos muuten hyvistä selostuksista, laivalla tuli kovaäänisistä faktoja niin Nokian Sotkanvirrasta, Pispalan rakentamisesta kuin Lempäälän kanavastakin sekä suomeksi että englanniksi.

Kanavan jälkeen istahdimme alas lounaalle, joka tarjoiltiin seisovasta pöydästä. Kuopus kehui kovasti sillejä, minä söin aimo kasan mummonkurkkuja ja esikoisen suosikki oli lohi. Matka Tampereelta Visavuoreen kestää noin viitisen tuntia, eli kyllä siinä jo lounasaika tulee vastaan samoin kuin se on hyvä viihdyke matkalle. Ruoka oli hyvää ja syömistä siivitti yllätyksenä kyytiin tullut trubaduuri Henry Kuronen. Hän siis kuulemma on laulanut laivalla jo useampina kesinä, mutta emme tienneet tällaisesta kivasta ohjelmanumerosta. Minä siirryin ihailemaan ulos keulapaikalle maisemia ja juomaan lounaaseen kuuluvaa teetä. Samalla kaiuittimista kuului uloskin trubaduurin laulu. Kuopus innostui peleistä, joita laivalta löytyi ja jäi pelaamaan niitä isänsä kanssa.

Visavuoren historialliset aarteet ja upeat maisemat

Kahden aikaan iltapäivällä olimme perillä Visavuoressa. Samaan aikaan Hämeenlinnasta saapui laiva, jolla pystyi palaamaan tauon jälkeen takaisin Tampereelle. Koska matka on pitkä ja halusimme tutustua kunnolla Visavuoreen, olimme vieneet auton edellisenä iltana Visavuoren parkkiin. Mies sitten polki pyörällä sieltä pois. Tällaisen reissun voisi hyvin tehdä kaksinkin, ottaa pyörät laivaan ja polkea takaisin Tampereelle, mutta matkaa kertyi lähes 50 kilometriä ja ajattelimme sen olevan lapsille liikaa.

Visavuori ihastutti välittömästi. Museon henkilökunta otti vastaan avosylin, opasti ja kertoi historiaa. Järvi kimmelsi alapuolellamme, Visavuori nousee aika korkealle. Rakennukset olivat häkellyttäviä, tuntui siltä, ettemme todellakaan ole enää Suomessa tai Pirkanmaalla!

Visavuori on siis kuvanveistäjä Emil Wikströmin taiteilijakoti ja ateljee. Hän on rakennuttanut talon aivan 1900-luvun alussa perheelleen. Lisäksi paikassa on Kari-paviljonki, jossa on esillä pilapiirtäjä Kari Suomalaisen töitä. Suomalainen oli Wikströmin tyttärenpoika ja vietti paikassa kesiään vielä 1990-luvullakin. Museon hinnat ja aukioloajat voit kurkata täältä.

Emil Wikströmin huikeat työt, tähtitorni ja museokahvila

Täytyy myöntää, että Visavuori ja sen aarteet olivat itselleni täysin uusi juttu. En tiennyt mitä kaikkea mahdollista Emil Wikström on eläessään tehnyt enkä tiennyt Kari Suomalaisen olevan hänen lapsenlapsensa, ennen kuin aloin asiaa tutkia. Visavuori kätkee sisälleen valtavasti historiaa monessa muodossa – Wikströmin kotitalo on hyvin mielenkiintoinen ja perheen läsnäolon voi melkein aistia. Työt Kivimiehistä Tampereen patsaisiin ovat upeita ja mikä tuottavuus Wikströmillä onkaan ollut! Lapsia kiinnosti suuresti taloon rakennettu tähtitorni – kai jokaisella tulee olla kotonaan tähtitorni, miksi ei?

Kari Suomalainen puolestaan oli omassa lapsuudessani suuresti esillä ja hänen poliittiset pilapiirrokset ovat legenda. Oli kivaa lukea niiden synnystä ja aatteita töiden takana.

Kari-ateljeesta sai myös arvoituskartan, joka innosti lapsia suuresti. Noin puoli tuntia meni siinä, kun kiersimme alueella ratkaisemassa arvoitusta. Se toimi vähän kuin pakopeli, eli jos pakopelit ovat juttusi, älä jätä väliin tätä kivaa arvoituspolkua!

Kahvila on suloinen ja pöytiä löytyy myös ulkoa, jotta voi nauttia kelistä. Tarjolla on sosekeittoa, erilaisia leivonnaisia kakuista suolaisiin piirakoihin sekä tietenkin jäätelöä. Suosittelen lämpimästi nauttimaan kesäpäivästä kahvilan antimien kera.

Kaiken kaikkiaan yllätyimme kaikki, miten paljon tekemistä ja näkemistä Visavuoressa oli. Sinne järviteitse lipuminen oli kuin olisi ollut ulkomailla. Ihan mahtavaa, miten paljon Pirkanmaa kätkee sisälleen aarteita.

Hyppää siis Laukontorilta (tai Hämeenlinnasta) Hopealinjojen kyytiin ja lähde nauttimaan maisemista, hyvästä ruoasta ja kivasta tekemisestä Visavuoressa. Oli varmasti kaikkien mieleen painuva seikkailu!

Oletko itse testannut risteilyä Visavuoreen tai käynyt siellä muuten?

*liput museoon ja kahvilatuotteet saatu

 

Jouluinen risteily ja ihanat Tukholman vinkit

*risteily saatu Silja Line

Joulu on vahvasti läsnä kotonamme, kuusenkin laitoimme jo marraskuun alussa. Ja niin se on läsnä myös Itämerellä, kuten on tullut todettua risteillessä. Osallistuimme itsenäisyyspäivän ympärillä järjestetylle Silja Serenadella Skidit-risteilylle, joka suuntasi päiväksi Tukholmaan. Lempilaivani ja millainen ihana joulufiilis Tukholmassakin on! Laivassa meitä vastassa oli joulupukki, tax freesta matkaamme lähti jouluisia karkkeja ja buffetissa oli huomoitu niin joulu kuin itsenäisyyspäivä. Tervetuloa mukaan laivalle sekä Tukholma-päiväämme!

Tekemistä lapsille ja aikuisille Siljalla

Skidit-risteilyllä on erityisesti ohjelmaa lapsille. On esimerkiksi perhebingoa, lastendiscoa ja iltasatu. Itse asiassa ohjelmapuolella oli suorastaan runsaudenpula. Kaikkea ei voinut millään suorittaa ja lapsilla oli selkeänä mielessään, mitä he haluavat. Väkeä laivalla oli hurjan paljon ja ensimmäisenä iltana disco oli niin täynnä, että käyntimme jäi pikaiseksi.

Ihan mahtava lisä risteilyyn oli FriendSHIP-ranneke, joka sekin sisälsi kivaa tekemistä. Hytissä odotti kapteenin kirje, jossa oli aarrejahdin kartta. Sen suoritimme nelistään, en tiedä kuka mahtoi olla eniten innoissaan, ehkä minä! Lisäksi rannekkeeseen kuului 10 euroa shoppailurahaa, kapteenin yllätyslahja sekä pääsy kylpylään. 6-vuotias liikuttui kyyneliin, kun sai ihan vapaasti valita mitä haluaa tuolla kympillä. Hän mietti tarkkaan ja teki valintansa vasta yön yli harkittuaan. Suositus siis tuolle rannekkeelle, jonka hinta on 18,90 euroa.

Toinen suositus laivan mahtaville Queen- ja Abba-tribuuteille, jotka pyörivät ensi vuoteen asti! Aivan huippuluokan esiintyjiä. Katselimme showt, söimme rauhassa ja Tukholma-päivän päätteeksi kävimme kylpylässä. Loppujen lopuksi emme ehtineet juuri muuta, vaikka minulla oli kova tarkoitus mennä perhebingoon, mutta valitsimme kylpylän. On ihana tapa rentoutua saunassa, kun on tarponut menemään koko päivän Tukholmassa!

Ensiluokkaista ruokaa – joulubuffet ja Bon Vivant

Ensimmäisenä iltana söimme laivan joulubuffetin, josta löytyvät kaikki jouluruoat sillistä laatikoihin ja kinkkuihin. Myös jälkiruokapöytä on ihastuttava kakkutikkareineen. Erityissuositus sienisalaatille sekä vegaaniselle Waldorfin salaatille! Tiesittekö, että Siljan buffetissa on 40 erilaista vaihtoehtoa myös kasvissyöjille, eli kaikille löytyy jotain.

Mutta mikä räjäytti tajunnan oli toisen illan illallinen Bon Vivant-ravintolassa. Syyskuussa uudistunut Menu Nordic vie makumatkalle pohjolaan ja mikä makumatka se olikaan. Menussa on suomalaisia ruokia aasialaisella twistillä, mikä koettiin heti alussa tonnikalan, suppilovahveron ja yuzumajoneesin myötä. Savustettu kuha ja maa-artisokkapyre oli vain yksinkertaisesti täydellistä. Söimme miehen kanssa menun, josta minulle vaihdettiin possu kasvisversioon. Lapsille oli oma lista, he tilasivat alkuruoan ja tietenkin pääruoaksi hampurilaiset. Niihin kaipasimme lisää makua ja täytettä, mutta olipa kokonaisuudessaan ihastuttava illallinen ja ihana rauha istua ikkunapaikalla.

Ja jos jotain suosittelen, niin Tavolatan aamiaista! Ihana tapa aloittaa päivä. Rauhallinen ravintola, erilaiset smoothiet, ravut ja haudutettu tee virittävät hyvin uuteen päivään.

Tukholma – Eataly ja Paradox-museo

Jouluinen Tukholma on kaunis varsinkin iltapäivästä, kun hämärä alkaa laskeutua ja valot loistavat. Aivan ydinkeskustassa pääsee luistelemaan (luistimet voi vuokrata paikan päältä) ja minusta pelkästään kävely ja tunnelman ihastelu toimii näin joulun alla!

Meillä oli suuntana Paradox-museo, josta olin nähnyt somehehkutusta ja halusin itsekin nähdä, mistä on kyse. Google maps vei muuten hyvin perille, mutta pyörimme museon ”päällä” hetken, ennen kuin tajusimme laskeutua alas tunneliin. Museoon siis mennään metron sisäänkäynnistä, mikä hämmensi hetkeksi.

Aistit saavat kyytiä museossa ja siellä viihtyvät niin lapset kuin aikuiset. Otimme kuvia ilman vartaloa, ylösalaisin, leijuen, kävelimme vinossa huoneessa ja vaikka mitä. Todella hauska kokemus! Eikä suuren suuri, eli tunti riittää hyvin visiitille tuolla. Ja mikä kivaa – moni museo on maanantaisin kiinni, Paradox ei!

Museon jälkeen suuntasimme Eatalyyn, jota vanhempani ovat kovasti hehkuttaneet. Italialaista ruokaa tarjoava ravintola sisältää myös puodin, josta ruoan ystävä saa ostettua herkulliset tuliaiset.

Valitsimme lounaaksi pastaa ja pizzaa (yllätys!) ja kaikki oli herkullista. Pizza ehkä ykkösenä! Palvelu oli minusta vähän erikoista, mutta se ei kokonaisuutta pilannut ruoan ollessa niin herkullista. Paikkakin on näkemisen arvoinen! Eataly-ketjun ravintola löytyy muun muassa Lontoosta ja New Yorkista asti!

Viimeisenä tutkimme vielä NK-tavaratalon jouluikkunat, ennen kuin siirryimme kohti laivaa ja poreammetta. Tukholman valot jäivät taakse poreissa istuen ja saunan ikkunasta merelle kurkkien.

Oletko menossa tai käynyt jo jouluisilla laivoilla tai Tukholmassa?

P.S. Seuraava Skidit-risteily järjestetään maaliskuun lopussa!

Viking Line vs. Silja Line lasten kanssa

Kuten aiemmassa postauksessani kerroin, menimme Ahvenanmaalle Viking Linen tämän vuoden uutuuslaivalla, Viking Glorylla. Halusimme nähdä tuon uutuuden ja mitä sieltä löytyisikään. Pääsimme Turusta lähes ensimmäisinä autolla kyytiin ja katselimme lähes tyhjää laivaa aluksi, aika kiva! Katselin laivaa ehkä eniten lasten näkökulmasta, sillä laivamatkathan ovat lapsille iso juttu. Tässä postauksessa siis mietteitä kahden laivayhtiön eroista.

Viking Glory – miksi leikkipaikat olivat niin pienet?

Viking Gloryn puitteethan ovat upeat. Kaikki on hyvin avaraa ja väljää ja suurta. On monenlaisia ruokavaihtoehtoja (tosin onko ihan sellaista todella fine diningia kuin Siljalla?), on aivan upeat aurinkokannet sohvineen. Katettu suuri terassikin oli todella kivan näköinen, siinä on varmasti lämmintä viileälläkin kelillä, kun lasiseinät suojasivat terassia. Sohvat kutsuivat viettämään aurinkoista päivää kannella. Vista Room tarjosi avarat tilat yökerholle ja se lasilattia, jonka varmasti moni on nähnyt somessa oli kyllä hieno!

Buffet oli myös avara ja ruoat kivasti jaoteltu eri osioihin. Me kävimme vain aamiaisella ja siellä kyllä riitti kaikkea mahdollista, mitä kuvitella saattoi kaloista smoothieen ja lasten toivomiin nakkeihin.

Mutta sitten ne kaksi vähän enemmän ihmetyttänyttä asiaa. Leikkipaikat oli tehty todella pieniksi ja ahtaiksi ja pienten puolella oli järisyttävän huono ilma. Isompien puolella (ikärajaksi oli merkitty 10-17, mutta 6-vuotias ei kyllä halunnut pienten puolelle) oli puolestaan jalkapallopeli, Pleikkari ja kiipeilyseinä. Tilat olivat ahtaita ja pimeitä ja tehty ns. keskelle baaria. En oikein ymmärtänyt tätä ratkaisua ollenkaan, kun kyseessä on kuitenkin uusi laiva. Ville Viikinki kävi kyllä tervehtimässä lapsia. Tuntui, kuin lapsimatkustajat olisi unohdettu. Lisäksi myös tax free yllätti koollaan, odotin jotain todella paljon suurempaa!

Spa-puolelle kävimme kurkkaamassa ja sieltä löytyy muuten kuntosalikin. Äkkiseltään tuli fiilis, että Glory on tehty aikuisten hemmottelu/bilepaikaksi, jossa ei niinkään lapsia oteta huomioon. Ohjelmana päiväaikaan oli bingo ja niin kovalla soittanut bändi, että vanhempani juoksivat ulos paikasta. Muuten, kun yritin tilata lasten drinkkiä tuolla Vista baarissa, sain jonottaa vartin muutaman ihmisen kanssa ja sitten niitä ei osattu tehdä.

Silja Line Baltic Princess – lapsia rakastettiin laivalla

Palasimme iltapäivällä Silja Linen vuonna 2008 rakennetulla Baltic Princess-laivalla. Suuntasimme ensimmäisenä buffetiin, joka oli oikeasti aivan mieletön. Pelkästään vege-osasto oli sellainen, että siitä olisi syönyt mahansa täyteen. Oli kaloja, lihoja, kasvissyöjille todella paljon kaikkea. Pieniä erikoisuuksia ja ystävällinen henkilökunta. Tykkäsimme.

Siitä eteenpäin laivan ohjelmahan oli yhtä tykitystä. Oli tietovisa (jee tultiin kolmansiksi, aiheena leffa- ja televisiomusa) ja sen perään bingo. Seuraavaksi alkoi vatsastapuhuja Sari Aallon show. Hauska show ja hyvin sympaattinen esiintyjä. Toiseen ohjelmanumeroonsa hän tarvitsi reippaat vanhemmat ja lapsemme innoissaan ilmoittivat meidät. Minua nauratti touhu tauotta, mutta mieheni taisi traumatisoitua tuosta numerosta. Meidän lempibiisimme oli Pylly vasten pyllyä pum pum show mukaan ja mies heitteli Sarin vatsasta kaksimielisiä juttuja. Hih!

Sen jälkeen yksi lapsi kiljaisi aina meidät nähdessään ”hei nuo olivat lavalla”. Tuolla yökerhossa, jossa ohjelmanumerot oli oli kuusi ihmistä tiskin takana valmiina palvelemaan ja lasten drinkit tehtiin kysellen heidän lempivärejään. Miten valtava ero!

Suuntasimme Siljalandiin, eli lasten leikkihuoneeseen. Sekään ei ole suuren suuri, mutta jotenkin kivemmin toteutettu kuin Viikkarilla. Leikkihuoneen edessä on suunnistus, joka ei sinällään ihmeellinen, lappuja seinässä, mutta lapset innostuivat siitä kovin. Teimme suunnistuksen ja lapulla osallistui arvontaan, joka toteutettiin loppudiscossa yläkannella Harri Hylkeen kanssa. Muutama voittaja, mutta kaikki lapset saivat hakea pussukasta karkin. Todella kivasti aivan koko ajan huomioitu lapset. Kuopus veti hiki päässä discossa Fröbelin palikoita.

En tiedä vaikuttaako ajankohta ohjelmistoon (iltapäivä vs. aamupäivä), mutta Silja Line veti kyllä todella paljon kovemmat pisteet nyt lasten näkökulmasta! Ja siis hurjan kivaa oli molempiin suuntiin, ei siinä mitään, mutta erot olivat mielestäni suuret!

Mitä olette mieltä, onko laivoilla eroja lasten huomioimisessa?