Karmivaa ja upean kaunista!

*kaupallinen yhteistyö Särkänniemen kanssa

Kyllä eilistä päivää oli odotettu! Viime vuonna Särkänniemessä ensi kertaa vietetty Karmiva karnevaali kuuluu tänäkin vuonna syyslomaohjelmaan ja kävimme eilen ystäväperheen kanssa katsomassa, miltä karnevaali näyttää tänä vuonna. Ja ne zombiet! Viime vuonna heitä ei niin jännitetty, mutta tänä vuonna esikoinen jännitti ajatusta zombeista. Kuopus sen sijaan istui rattaissa zombie-alueella ja kyseli, missä niitä menee. Niin monella huvipuistovieraallakin oli maalauksia tai naamiaisasuja, ettei pienin hoksannut jännittää erikseen zombeja. Ja kannattaa pukeutuakin, portilla saa pienen yllätyksen, jos on pukeutunut!

Karmiva karnevaali tuo syyslomaviikon ajaksi Särkänniemeen eksoottista karnevaalitunnelmaa sekä iltativolihenkeä. Emme viime vuonna jääneet paikalle pimeään aikaan 1-vuotiaan ollessa niin pieni, mutta suosittelen lämpimästi kokemaan Särkänniemen myös pimeällä. Valaitus oli upea, metsä loisti punaisena sekä violettina, laitteiden valot toivat aivan omanlaisensa tunnelman ja olin elämäni ensi kertaa Tornadon kyydissä pimeällä. Koska ystäväperhe oli mukana, pääsimme miehen kanssa pimeydessä kipitämään kaksin Tornadoon. Myös Angry Birds-puiston vieressä oleva Majakka kannattaa testata pimeällä. Vaikkei laite mene edes hirveän korkealle, sieltä pystyi upeasti ihailemaan puistoa iltavalaistuksessa. Upea tunnelma!

Saavuimme paikalle iltapäivällä ja erikoislämmin lokakuun sää oli houkuttanut paikalle paljon väkeä paikalle. Musiikki ja porteilla oleva sirkusväki virittävät hyvin karnevaalitunnelmaan lasten lähtiessä juoksujalkaa valloittamaan laitteita. Esikoisella on kesän aikana mennyt maaginen 120cm rikki, joten hän puhkui intoa ja juoksi kaverin kanssa laitteisiin, mihin ei vielä kesällä päässyt. Karnevaali on tänä vuonna vielä viime vuotta laajempi ja ulottuu Taikarannan sekä Järvikarusellin alueelle. Myös ravintola Riemu palvelee, useammat myyntipisteet ovat auki ja estradilla on paljon ohjelmaa. Katselimme illan pimeydessä muun muassa Fireladyn tulishowta.

Porukkamme meinasi mennä välillä sataan suuntaan, kun viidellä lapsella oli vähän eri intressejä. Kuopus sai ajella yksinään possujunassa, sillä 5-vuotias kuittasi sen olevan vauvojen laite. Sen sijaan karusellissa ja Angry Birdseissa viihtyivät kaikki, samoin kuin Karkki vai Kepponen-kierroksella. Portilta saa ostettua 7 euroa maksavan pussin, joka sisältää neljä eri karkki vai kepponen-pistettä. Ankkalammen onginta oli näistä ehkä jännin. Sieltä matkaamme lähti pääkalloin koristeltuja hiuspompuloita sekä pinnejä!

Illan tullen kaikille iski nälkä ja päätimme mennä testaamaan hampurilaiset X-BRGRiin, sillä tiedossa oli vaikka minkälaisia erikoisannoksia teeman mukaisesti. Ainoa ongelma oli, että tuo ravintola sijaitsee zombiealueella. Ratkaisimme asian niin, että hän meni kärryihin kuomun alle piiloon ja kipitimme ravintolaan. Tai no, mies ja ystävät menivät vauhdikkaammin, minä jäi kuvailemaan zombeja. Puistoonhan voi mennä aivan rauhassa pientenkin kanssa, sillä zombiet on rajattu puiston päätyyn ja alueelle jää yhden ravintolan lisäksi muutamia laitteita. Eli ei huolta, jos zombiet jännittävät, heitä ei tarvitse edes nähdä karnevaalin aikana. Omasta mielestäni varsinkin pelle-zombie oli itse asiassa kovin herttainen ja suostui kanssani selfieen. Puistohan on jaettu erilaisiin alueisiin, on Zombie Zone, Skelenaario, Twisted Tivoli ja Dia de Los Muertos-alueet. Itse ravintola oli muuten viimeisen päälle teeman mukaisesti somistettu ja oikeasti aika karmiva! Hamppareita sai mustana ja omani välissä oli muun muassa bataattia sekä vuohenjuustoja, oli herkku!

Kun kerran olimme zombiealueella, luikahdimme ravintolan taakse Tyrskyyn. Sinne asti eivät zombiet tule ja se on yksi laitteista, jonne pääsy aukeaa yli 120-senttiselle. Yllätyin mitkä rekvisiitat alueelle olikaan tehty, wau! Isommat lapset juoksivat kolme kertaa putkeen Tyrskyssä pienimmän tutkiessa uteliaana, onko täällä kummituksiaaaa! Hymyilytti, ettei häntä vielä pelottanut yhtään vaan tutki innoissaan kummituksia ja totesi, ettei siellä ketään ole.

Illan tullen paikka sai ylleen ihan toisenlaisen fiiliksen. Muiden aikuisten halutessa Hypeen, minä suostuin jäämään viisipäisen lapsilauman kanssa (puntit tutisivat vielä kesän kahdesta Hype-kyydistä). Kuikuilin tiukkaan etten hukkaisi ketään, kun paikalle tuli yhtäkkiä kymmeniä tanssijoita. Hetken kuluttua kaiuttimista kajahti Michael Jacksonin Thriller ja tanssijatytöt vetivät niin kiehtovan tanssin Hypen edessä, että lapset jähmettyivät paikalleen. Hahaa, sattuipas sopivasti ja pärjäsin hukkaamatta ketään!

Kuusi tuntia hurahti kuin siivillä ja poistuimme puistosta kun se sulkeutui. Useampaan tuttuunkin tuli törmättyä, ihanasti oli ihmisiä liikenteessä. Panostus karnevaaliin on huikea, ne maskeeraukset, koristeet, musiikki ja joka puolelta puistoa löytyvät teeman mukaiset rekvisiitat sekä valot ovat jo näkemisen arvoisia. Mietin, että voisin tulla puistoon pimeällä vai ihmettelemään ja kuvaamaankin, niin upea karnevaali on. Se näky kun lähdimme ulos, maassa oli paljon pudonneita lehtiä, valot kimmelsivät pimeydessä ja tivolihahmot kulkivat punaisessa valossa. Siinä on jotain todella vangitsevaa sekä maagista!

Kiitos siis Särkänniemi tästä elämyksestä! Puisto on avoinna vielä tiistaista 16.10. lauantaihin 20.10. asti. Kuka meinaa mennä aistimaan tunnelmaa vai kävitkö jo?

Hurjin reissu ikinä Särkänniemeen (sis. arvonnan!)

Maanantaina piti olla hurja sadepäivä, kun katsoimme ennustuksia. Aiemmin oli sovittu tuolle päivälle Särkkä-reissu ja aloimme miettimään homman perumista. Reissu oli kuitenkin sovittu kauempaa saapuvien pikkuveljen ja kälyn kanssa, joten siitä pidettiin kiinni ja todettiin, että sittenpähän ei tarvitse jonotella, kun olemme puistossa sateella! Koko edellisen yön valvoskelin ja jännitin, mutta en sadetta vaan jotain muuta.

Maanantaiaamu valkeni, aurinko paistoi ja odotettu seuramme saapui. Kuopus ilmoitti menevänsä possujunaan ja teeastioihin, esikoinen odotti Tukkijokea. Aloitimme päivämme Näsinneulasta, sillä huvilaitteet eivät olleet vielä auki. Kälyn ensi kerta muuten tuolla tornissa, jo oli aikakin nähdä Tampere tuosta upeasta vinkkelistä! Kello 12 laitteet aukesivat ja ryntäsimme aloittamaan turneemme. Kaikki piti saada käytyä. Ja tässä oli se syy, miksi valvoskelin.

Minä olen nimittäin pienestä pitäen kiertänyt kaikki laitteet Särkässä. Mieluiten noin 10 kertaa putkeen. Kun uutuus on avattu, se on juostu heti testaamaan. Vedoten ikääni, lapsiin ja muuhun mahdolliseen olen kuitenkin skipannut kaksi uutuutta, Hypen sekä X:n. Mies on testannut molemmat ja houkutellut minua matkaan. Viime syksynä jäi oikein harmittamaan, etten muka pysty, kun rakastan niin kieppua laitteissa. Hypen korkeus vei jalat alta pelkästään katsoessa. Olin päättänyt, että tällä reissulla käyn ne kaikki laitteet, myös nuo kaksi liian hurjaa. Polvet tutisivat, kun katselin Hypeä, joka syöksyy 46 metrin korkeuteen 100 kilometrin tuntivauhtia.

Mutta hätä ei ollut tämän näköinen, sillä Hype oli vuorossa vasta viimeisenä! Mies oli nimittäin luvannut tulla suoraan töistä viemään minut noihin hurjiin laitteisiin, joten koko päivä oli aikaa jännittää ja kiertää kaikki muut! Tytöt aloittivat kierroksensa karusellista sekä perinteisestä possujunasta ja seisoessani kaksimetrisen veljeni vieressä muistelin, kuinka mekin ajelimme 1990-luvulla tuolla legendaarisella laitteella. Nyt hän tuntui innostuvan jo karusellissa ja oli myös päättänyt käydä Hypessä, en tiedä kumpaa jännitti enemmän.

Kiersimme laitteita järjestyksessä auringon paistaessa ja jonoja oli maanantaiaamuna ihanan vähän. Muutos viime vuodesta oli hurja: esikoinen jäi pari senttiä alle 120 cm:n maagisen rajan, eikä näin päässyt odottamaansa Moto Geehen, mutta samalla hän kieltäytyi menemästä lällyjuttuihin siskon kanssa, kuten Leppäkerttuihin. Hän kyseli jatkuvasti mihin pääsee yksin ja kun sanoin, että esimerkiksi Kantti X Kantti-autoihin, naama loistaen hän totesi ”WAU!”. Sitten eno ajeli pikkusiskon kanssa eri autossa kuin esikoinen, joka halusi mennä ehdottomasti YKSIN kaikkeen mihin pääsi. Ensi kesänä onkin sitten jo hurja meno! Viikinkilaivassakin 5-vuotias enää vain hymyili, siinä missä pari vuotta sitten kirkui pää sylissäni. Pikkusisko kävi kaikki mihin pääsi alle metrin mitassaan ja hymyillen nautti niistä, mutta kyllä ne kasvavat äkkiä!

Kiertäessämme laitteita tunnista toiseen iski nälkä ja olisin halunnut testata uuden buffet-ravintola Riemun, mutta sweet and sour-kana ja tonnikalaperunat eivät innostaneet lapsia, joten päädyin ensimmäistä kertaa ikinä Pellen Pizzeriaan. Miten on mahdollista, ettemme ole käyneet siellä ikinä! Pizzabuffa yllätti positiivisesti ja vegaaninen Vebab-pizza oli sekä minun että kälyn suosikki, todella maukas! Ja voin vinkata, että pizzerian vieressä oleva Trombi ei ollut ihan ykköslaite syömisen jälkeen, mutisimme veljeni kanssa siinä mahallamme maatessamme, käyköhän tässä huonosti.

Nautimme päivästä hurjasti, söimme pehmikset, juoksimme kaikki laitteet ja itse kiinnitin huomiota Särkänniemen yleisilmeeseen, joka on todella onnistunut. Värejä on lisätty hurjasti ja alue on todella hieno Hypen ympärillä. Kukkaisviikot tekivät ilmeeseen ihan oman lisänsä ja perhospenkit sekä istutukset ovat kauniita!

Sitten tulikin yks kaks se iltapäivä ja mieskin saapui paikalle. Hypeen ei tarvinnut jonottaa kuin yhden kierroksen verran ja kävellessäni kohti vaunua tunsin aitoa, ihan hirveän kovaa pelkoa ja jalkani olivat makaronia. Huusin suunnilleen jo silloin, kun laite oli vielä paikallaan. Pelkäsin eniten sitä korkeutta. Ja sitä, etten tiedä miltä homma tuntuu, kyllä on hurjaa heittäytyä tuntemattomaan. Laitteen ampaistessa matkaan huusin kuin syötävä ja sen ollessa korkeimmalla kohdalla jalat olivat velliä. Kun se ampaisi alamäkeen huusin äitiä. Aikamoinen alkukantainen reaktio. Ja hetkessä kaikki oli ohi, nauroin ihan hepulissa noustessani kyydistä ja totesin, että pakko mennä uudelleen, meni ihan hepuliin koko reissu. Ja niin me mentiin miehen kanssa etupenkkeihin ja uudelleen taivaalle. Toisella kertaa katselin jo ympärilleni, en huutanut äitiä, mummoa tai muitakaan sukulaisia ja jopa nautin kyydistä. Korkeus on pelottavaa, mutta kyyti pehmeä.

Sen jälkeen voitettiin sitten X ja se tuntui jo matalalta Hypen jälkeen ja jotenkin leppoisalta, enkä kirkunut niin kuin olin luullut, vaan katselin yläilmoista alhaalla temppuilevia lapsiani. Fiilis oli ihan huikea, kun oli voittanut pelkonsa ja saanut aikamoisen adrenaliinipiikin!

Päivä päätettiin Tukkijokeen viisi minuuttia ennen sulkemista ja yhtäkkiä se kahdeksan tuntia puistossa oli kulunut. Mieletön päivä taas, eikä oltaisi poistuttu, jos ei olisi ollut pakko. Sain muuten juttua kirjoittaessani kiinni siitä tutinasta, minkä jännitys aiheutti ja hymyilytti, kun ajattelin fiilistä Hypen jälkeen. Huikeaa!

Jos sinä haluat testata huikean Hypen tai X:n tai vaan nauttia päivästä kauniissa Särkässä pehmistä nautiskellen, jätä tähän postaukseen kommentti ja olet mukana kahden Särkänniemi-rannekkeen arvonnassa (arvo 92e). Arvonta on auki aina 27.6.2018 klo 18 asti, eli hyvin aikaa osallistua! Kommentoi alle vaikka mikä on kaikkien aikojen lempparilaitteesi ja muista jättää sähköpostiosoite, se näkyy vain minulle.

Onnea arvontaan ja aurinkoista keskiviikkoa!

P.S. Muista myös vielä muutaman päivän auki oleva Zones by Särkänniemi-rannekearvonta, sekä blogin että facebookin puolella! Molemmissa arvotaan kaksi ranneketta sisähuvipuistoon!

*yhteistyössä Särkänniemi

Hehtaarin verran Zonesia (sis.arvonnan!)

Kaupallinen yhteistyö Zones by Särkänniemen kanssa

Ensiksi: pakko sanoa, että ystävät ovat kyllä parhautta. Ja sama lasten kohdalla, on aivan parhautta nähdä kaverusten kirmaavan yhdessä paikasta toiseen ja kävelevän käsi kädessä. On myös mahtavaa, kun on samaan aikaan kotona olevia äitikavereita, jotka pääsevät lähtemään seuraksi, kun meidät kutsuttiin tutustumaan uuteen Zones by Särkänniemeen, joka sijaitsee Lempäälän Ideaparkissa. Olimme itse lähdössä innoissamme, mutta into triplaantui ystävien myötä. Näin testiryhmässämme oli mukana äitien lisäksi 1-, 2-, 4-, 5-, ja 6-vuotiaat lapset, aika hyvä testipoppoo!

Kun perjantaiaamuna saavuimme heti kymmeneltä paikalle, totesimme aamun ja arkipäivän olevan ihan paras aika tulla. Olimme otettuja, kun puiston johtaja Maria Eskelinen toivotti meidät tervetulleiksi kädestä pitäen ja tilaa temmeltää löytyi, eikä laitteisiin ollut äkkiseltään aamusella jonoa. Saimme olla todella rauhassa, tosin kaksi ekaa tuntia oli avoinna vain Kid Zone, josta löytyy mm. entisiä Hoplopin kiipeilyjuttuja ja liukumäkiä, karuselleja ja Funparkista tuttu juna sekä pomppulinnoja. Hyvinpä lapset siinä hyörivät 1,5 tuntia, jonka jälkeen suuntasimme jo syömään. Herkkupuoli on kattava ja ruokana oli valittavana hodareita, salaatteja sekä täytettyjä leipiä. Tykkäsin jälkimmäisistä kovasti, ainoa mitä kaipasimme pienille oli maito, sitä ei ollut vaihtoehtona juomissa.

Josko tähän väliin kertoisin, mistä Zonesissa on kyse? Entisen Funparkin tiloihin on avattu sisähuvipuisto, joka on jaettu useaan zoneen eli alueeseen. Lipun voi ostaa koko alueelle (21e) tai valita vain yhden zonen (13e). Kid zonelle pääsee lisäksi aikuinen ilmaiseksi alle 10-vuotiaan lapsen kanssa.

Lisäksi löytyy family fun zone, action zone, game zone ja syömiseen pyhitetty eat and sweet zone sekä chill zone aikuisille, jossa näimme yhden aikuisen torkkumassa! Ooh! Todellista chillausta, ehkä sitten joskus!

Me aloitimme koluamisen lasten alueelta ja ensi vaikutelmani paikasta oli, että siellä oli hurjasti tilaa ja värimaailma oli ihanan raikas. Tykkäsin värikimarasta ja yleisilmeestä ja lattiassa menevät metrokarttaviivojen näköiset viivat johdattivat halutulle alueelle. Sitten koitti yllätys: vaikka tilassa oli niitä samoja laitteita, mitä edeltäjässä Funparkissa käytettiin, säännöt olivat muuttuneet. Olin luvannut 2-vuotiaalle, että pääsee laitteisiin, mutta paikan päällä selvisi, että minimitta on 100 cm. Ei edes aikuisen seura auttanut. Lapsille oli vaikeaa selittää, mikseivät päässeet samaan junaan kuin Funpark-aikana, vaan pieni hurjapää, joka rakastaa laitteita itki aidan takana katkerasti.

Onneksemme lastenalueelta löytyi muun muassa sähköautoja ja karuselleja, jotka eivät nyt tarvinneet mitään poletteja toimiakseen, vaan toimivat loputtomiin napin painalluksella. Se lohdutti kahden taaperomme harmitusta. Siirtyessämme muille alueille he unohtivat laitetuskan ja keskittyivät keilaamaan, hohtominigolfaamaan ja hyppimään trampoliineilla. Isommat innostuivat ehkä eniten laserhuoneesta, minä kävin itsekseni taaperon kanssa laulamassa karaokea (joo, siellä on karaokehuoneitakin, anteeksi jos rikoin tärykalvonne Instastoriesin puolella!) ja ihastelimme porukalla hohtominigolfia, huikean hieno alue! Lasersotaan asti emme edes ehtineet!

Suurimman suosion kolmella isommalla taisi saada Family fun zone, jossa oli huvipuistolaitteita pienille. Kysyttäessä mikä oli kivointa, tähtitornilaite oli tyttöjen mielestä ykkönen! He kiersivät kaikki laitteet ja esikoinen, joka jää sentin siitä 120cm mitasta pääsi muuten menemään yksin, mutta lohikäärmevuoristorataan hän tarvitsi aikuisen. Toisaalta taas joihinkin laitteisiin oli 100 cm pituusraja, mutta 7 vuoden ikäraja. Eli kannattaa tarkastella noita rajoituksia suunnitellessaan reissua, vauhdikas 2-vuotias ei tyytynyt seikkailupuoleen liukumäkineen isompien juostessa laitteissa. Onneksi löysin 3D simulaattorin Family funin puolelta, jossa hän sitten istua kökötti täristämässä ilmoittaen ”haluan uudestaan”. Tässä vaiheessa taaperokaveri nukahti jo ja isommat kiljuivat tornissa niin että paikka kaikui. Kaikki tuntuivat olevan iloisia!

Siellä ne isot sitten juoksivat. Pyörimässä donitseissa, kömpimässä laserhuoneessa, keilaamassa, hyppimässä ja kiipeämässä. Olin jotenkin ajatellut, että saisin kuopuksen päikkäreille autoon, mutta vielä mitä. Viiden tunnin jälkeen meno ei ollut hyytynyt mihinkään ja yritin rauhoitella hommaa jädeannoksilla. On muuten hieman hitti tuo jätskibaari, jossa otetaan pehmistä, karkkeja, kastikkeita ja strösseleitä itse kippoon. Siinä kun istuimme rauhassa jätskiemme ääressä, mietin että ihana hengähdyshetki – kunnes lapset jo hönivät omansa ja täpisivät takaisin keinukaruselliin. Pois heitä ei saanut, yrittäessäni kysellä mikä oli kivaa (tai vaihtoehtoisesti oliko joku tyhmää?) ei isommalta saanut muuta vastausta kuin kivaa oli, kivaa oli, mennäänkö uudelleen? Uskonkin, että täällä viihtyy tuollainen yli metrinen ihan loistavasti tai riippuuhan se toisaalta lapsen luonteestakin – meidän kaikki laitteet Kyproksella läpi riehunut taapero ei ymmärtänyt selitystä pituudestaan.

Kuuden tunnin jälkeen pääsimme kotiin ja intoa olisi vielä riittänyt. Eli jos kaipaat sadepäivälle tekemistä, niin täällä saat kyllä kulumaan koko päivän! Rannekkeella voi vielä lähteä uloskin, minä jätin 4/5 lasta kaverille ja kipitin tekemässä välillä yhden pikaostoksenkin. Kätevää!

Onko moni ehtinyt testaamaan juuri avatut kaikki zonet? Tai käynyt puistossa? Nyt siihen olisi huima mahdollisuus, sillä saan arpoa kahdelle lukijalle 2 päivälippua Zonesiin. Täällä blogin puolella arvon yhden voittajan ja osallistua voit, kun kommentoit postauksen alle, tykkäätkö sisäpuistoista, mikä on suosikkisi? Yhdelle kommentoijalle arvon 2 lippua. Toiset 2 lippua lähtee arvontaan facebookin puolella, toki voit osallistua molempiin arvontoihin! Arvonnat ovat auki juhannukseen 23.6.2018 klo 18 asti, on sitten esimerkiksi lomalla aikaa tutustua paikkaanARVONTA ON PÄÄTTYNYT!

Onnea arvontoihin ja kivaa viikonloppua!