Tankotanssia, yksisarvisia sekä karjalaisia loitsuja

Polttarit ovat ihmeellinen, jotenkin maaginen tapahtuma. Tuo yksi viikonloppu yhdistää tiukasti ihmisiä, jotka ovat monesti toisilleen entuudesta vieraita. Harvemmin koko polttariporukkaa tuntee etukäteen muut kuin morsian, mutta niin vain muutamia tunteja ensitapaamisen jälkeen voi tanssia itse keksimäänsä tanssia ja kipittää alasti järveen. Niissä on jotain taikaa ja niistä poistutaan suu leveässä hymyssä. Pikkuveljeni polttareita vietettiin pari viikkoa takaperin ja hymyilytti, kun näin miehen niistä palaavan ja kuuntelin, millä innolla hän niistä kertoi. Oli ollut ilmiselvästi ihan huikea viikonloppu heillä!

Lauantaiaamuna kuudelta starttasi sitten tulevan kälyni (kyllä, luit oikein, KUUDELTA!) polttarit. Seisoskelin Jyväskylässä vanhempieni pihalla odottelemassa kyytiä ja surruutin samalla siinä jalkakarvoja pois päivän koitoksia varten. Olipa varmaan näky, onneksi kaikki naapurit taisivat vielä nukkua. En halunnut herättää lapsiani sillä surinalla. Tulipas nyt tuikitärkeä sivujuonne tekstiin, kun höpisin asiasta Instastoriesiin, joku laittoi viestiä että oli revennyt niin että meinasi tukehtua aamukahviin. Pahoitteluni, toivottavasti vanhempieni naapureille ei käynyt samanmoista efektiä!

Siis asiaan. Kyyti saapui ja minä olin ensimmäinen, joka poimittiin kyytiin. Tuleva morsian oli ehkä maailman söpöin yksisarvispuvussaan kruunu päässä. Hänellä oli lainapuhelin, johon saapui viestejä, missä vinkattiin erilaisin keinoin seuraava noutopaikka. Hyvin hän hoksasi kaikki ja auto saatiin täyteen, kahden auton voimin suunnattiin kohti Kuopiota, josta löytyisivät loput päivän seurueesta. Matkalla syöty aamupalapiknik oli sekin ihan maaginen kokemus, olla nyt laiturinnokassa piknikillä aamuseiskalta luonnon ja ihmisten vasta hereillessä. Ihan huikea fiilis ja kaunis päivä oli tulossa! Morsianta huijattiin, että hänen tulisi hypätä telineestä kylmään järveen, hän oli ihan jo menossa, mutta hypyn suorittikin sitten joku muu hänen puolestaan. Tuossa aamupiknikillä oli oma ensimmäinen itkettää-hetkeni, oli niin kaunista ja rauhallista ja teemamme mukainen Disney-musa soi taustalla.

Kuopiossa meille oli järkätty yksityistunti tankotanssista. Olen mielestäni aika rautakanki ja suhtauduin etukäteen tankotanssiin vähän ei en halua-asenteella, mutta täytyyhän sitä heittäytyä. Lämpenin hommalle heti ekalla minuutilla, sillä ohjaaja oli valinnut teemamme mukaan Disney-biisejä! Siinä sitten aloitimme lämmittelyn Let it Gon tahdissa, kuuntelimme Leijonakuninkaan, Aladdinin, Tarzanin ja muita iki-ihania Disney-biisejä. Tiedättekin varmasti jo, että rakastan kyseistä teemaa ja hoilottelin innoissani mukana. Päivän toinen itkuhetkeni koitti Can you feel the love tonightin kohdalla, joka häissämmekin laulettiin. Ajattelin edessä olevia häitä, omiani 14 vuoden takaa ja tunsin itseni ihan prinsessaksi heiluessani siinä tangolla. Nielin vimmatusti kyyneleitä, sillä ajattelin ihmisten pitävän minua ihan pöhlönä. Kuka itkee tankotanssitunnilla? Mutta ei, seuraavana päivänä toinen kaasoista tunnusti, että meinasi itkeä kesken tunnin biisien takia. I feel you! Myös käsitykseni tankotanssista muuttui täysin, se on vaikeaa, mutta jo ekalla kerralla osasi jotain tehdä, selkä ja rintaranka kiittivät hurjasti kierroista ja seuraavana päivänä tunsi ihanan lihaskivun uusissa paikoissa. Alan googlata Tampereen tanssipaikkoja!

Päivä jatkui lounaan parissa, jonka yhteydessä oli taas tehtävä morsiamelle. Siirryimme iltapäivällä morsiamen koti-kotiin, jossa oli erilaisia rasteja hänelle suoritettavaksi (mm. Disney-aiheinen ristikko!) ja lopulta päädyimme maaseudun rauhaan mökille. Oli ihan hurjan ihana fiilis olla siellä hiljaisuudessa upeiden maisemien äärellä ihanan porukan kanssa. Mieli lepäsi.

Morsiussauna järjestettiin sellaisella pieteetillä, etten ole ennen nähnyt. Siitä otti vetovastuun toinen kälyni, joka sanoi hommaa hämmästellessäni että ”it’s all or nothing!”. No kyllä! Sauna oli viimeisen päälle koristeltu, morsian sai istua havut pepussa, oli kananmunat tukassa ja jauhot selässä ja oli sellainen karjalaista perua oleva loitsu, etten ole ennen kuullut! Meidän piti keksiä pareina loruun omat koreografiat, jotka sitten vedettiin pihalla pyyhkeet päällä yhteis”tanssina”. Hahhah mikä näky varmaan, harmi ettei tullut videolle! Meinasin kirjoittaa teille lorun tänne ylös, mutta mietin iskeekö tekstiini joku sensuuri, loru on aika… No, suorasukainen. Tietääkö kukaan mitä tarkoitan? Nauraa ainakin sai!

Pyyhkeet morsiussaunaan meille tarjosi ihana tamperelainen yritys eli Pyyhekauppa Lina ja kun hain niitä matkaan, otin kaikki 10 eri värisissä. Nämä olivat niitä vähän tiheäämpään kudottuja Harmonia-kylpypyyhkeitä, jotka ovat ihan superpehmeitä. Kiitosta porukalta sai myös pyyhkeiden koko sekä se, miten kivaa niissä oli oleskella saunomisen lomassa ja hipsutella uimaan. Olin iloinen, että sain antaa tällaisen lahjan porukalle, mutta samalla mietin, miten pääsemme päätökseen väreistä, haluavatko kaikki turkoosin tai pinkin? Järjestin siis 10 kysymyksen Disney-tietovisan, jossa parhaiten pärjännyt sai valita ekana pyyhkeen ja niin edespäin. Ja hassua kyllä, värit taisivat mennä juuri niin kuin ihmiset olisivat ne muutenkin ottaneet, kaikille löytyi oman värinen pyyhe! Olin ajatellut, että morsian saa valita ensimmäisenä ja sehän kävikin helposti, sillä hän oli ainoa, joka sai 10/10 pistettä visasta.

Siinä me ihailimme värikkäissä, ihanan luksukselta tuntuvissa pyyhkeissämme auringonlaskua ja mietin, miten hirveän iloinen olin päivästä. Pääasia tietenkin, että morsian tuntui viihtyvän, mutta miten ihaniin tyyppeihin sai tutustua ja samalla kuulla lisää ja tutustua lisää tulevaan kälyynkin. Veljeni ovat löytäneet molemmat rinnalleen ihan itsensä tyyliset, ihanat puolisot, jotka ovat rikastuttaneet omaakin elämää paljon lisää. Heistä on tullut lasteni kummitätejä, heistä on tullut tärkeitä hahmoja elämäämme, heidän molempien kanssaan on ihanaa viettää aikaa. Heistä olen saanut vähän kuin varasiskot elämääni ja heidän kanssaan yleensä sovin kaikki käytännön asiat nykyään, en veljieni. Olin tuossa hämärtyvässä illassa Harmonia-pyyhkeeni sisässä kyllä itsekin niin harmonisessa tilassa ja pidättelin päivän kolmatta itkukohtaustani. Olen hirveän onnellinen tulevan hääparin puolesta ja kiitollinen, että sain osallistua morsiamen suureen päivään. Samalla tapasin useamman hänen sukulaisen ja ystävän ja häissäkin on ihan eri fiilis, kun ei ole niin paljon vieraita naamoja vastassa.

Iik, en malta odottaa häitä! Enkä ymmärrä miten selviän ilman jatkuvaa parkumista, kun polttareissakin oli jo vaikeuksia pariin kertaan. Ihanaa hattaraa koko olo juuri nyt!

Oletko sinä ollut tänä kesänä polttareissa?

*pyyhkeet saatu blogin kautta

Toivepostaus: Sadekelin (aikuisten) puuhia Tampereella

Sain kesäkuun asuäänestykseen parikin kivaa postaustoivetta, joista ajattelin toteuttaa heti yhden, kun sadekelejä on nyt jonkin verran piisannut. Toiveessa kyseltiin sadepäivän tekemisvinkkejä Tampereella erityisesti aikuisille. Mietin yhtenä iltana tätä pidemmän hetken, sillä minähän teen ihan todella vähän mitään ilman lapsia Tampereella, paitsi käyn urheilemassa. Mutta sitten mieleeni juolahti muutamia juttuja, jotka toki osa sopivat lapsillekin, mutta myös aikuisporukoille. Linkkaan siis samalla vanhoihin postauksiini aiheista, jospa saisitte vinkkejä!

Ensimmäisenä mieleeni tuli pakohuoneet. Niissä ei paljon ole kelillä välillä, kun ikkunattomassa huoneessa uppoutuu peliin. Ihan huikeaa aikuisporukoiden tekemistä! En ole Tampereen pakohuoneista käynyt kuin ElämysTeerin Marien muotokuvat, mutta voin sitä lämpimästi suositella – oli todella taidokkaasti tehty huone ja yksityiskohdat tarkkaan mietitty. Se oli ensimmäinen pakohuoneeni jossa kävin, mutta sittemmin olen käynyt muitakin ja älynnyt, miten vimpan päälle tämä huone oli tehty!

Tampere on museoiden luvattu kaupunki, joten lista niistä kannattaa kyllä tsekata. Yksi ikisuosikki on Vapriikki, siellä riittää aina todella monenlaista näyttelyä, tekemistä niin aikuisporukoille kuin lapsille ja siellä on kaikkea osallistavaa tekemistä, jos ei ole niin taidenäyttelyiden ystävä. Pelipuoli on ihan huikea, kyllä tämä aikuinen ainakin villiintyy kun saa pelata Hugoa! Kuka muistaa iki-ihanan Hugon? Lounas on Vapriikissa myös todella hyvä!

Toinen suosikkini on Milavida Näsikalliolla. Huikean upea rakennus ihastuttavalla kahvilalla ja vaihtuvilla näyttelyillä. Kannattaa kurkata!

Tallipihan kahvila palvelee myös sateella, vaikka alueella ei olisi niin kiva kierrellä kaatosateessa, kannattaa luikkia sisälle teelle tai hyvälle salaatille. Rakastan sitä miljöötä! Auton saa lähelle yleensä parkkiin, joten pitkää matkaa ei tarvitse kipittää sateessa. Juttuni taitavat olla kirjoitettu pääasiassa joulun alla, mutta toimii täydellisesti kesälläkin!

Saunat toimivat sateellakin. Yksi mahtavia saunapaikkoja sateella on Kuuma. Ei pitkää matkaa parkkipaikoilta tai Keskustorin bussipysäkeiltä. Saman katon alta saat herkulliset lounaat, on hyvä a la carte-lista ja tosiaan, sauna kuumana. Saunat ovat yhteissaunoja, eli uikkari mukaan! Pulahdusallaskaan ei ole pöljempi vaihtoehto, vaikka sataisi. Sadetta voi fiilistellä vaikka katetulla terassilla saunajuoman kanssa. Toimii. Illanviettoa voi jatkaa pitkälle iltaan saman katon alla, ei tarvitse juoksennella sateessa vaihtaakseen paikkaa!

Brunssit. Olen kirjoittanut teille monenlaisista brunsseista vuosien varrella, mutta ne toimivat sateella täydellisesti. Brunssilla voi istua pidempään kuin esimerkiksi lounaalla ja tankata välillä lisää tuijotellen kesäsadetta. Ikisuosikkini on eilenkin käyty Pella’s Cafen brunssi ja viime viikonloppuna käyty Viikinsaaren brunssi toimii myös sateella, laiva on katettu ja montaa askelta samasta ei tarvitse kipittää brunssille sisätiloihin. Myös Cafe Pispalan brunssi on huikea, kuten Lillanin brunssi (kuva lounaasta, mutta kävimme kesäkuussa Lillanin brunssilla joka oli ihana!) jaja… Näitä riittää!

Kauppahalli. Tampereen ytimestä löytyvässä Kauppahallissa kannattaa käydä lounaalla esimerkiksi Ohanan Burgereilla tai 4 Vuodenaikaa-ravintolan herkuilla. Istuskella teellä kuuntelemassa aitoa manselaisuutta (olen törmännyt aina vakkariasiakkaisiin siellä ja kuullut tarinoita Tampereesta). Ostaa tuliaisia ja ihan vain fiilistellä tunnelmaa. Siellä saa kulumaan hyvän tovin sadepäivästä ja matkaa voi jatkaa Sokoksen puolelle shoppailemaan, ilman että menee pihalle välissä!

Toki Tampereella on valtava ravintolatarjonta, kaksi leffateatteria, useampi teatteri (kesäteatterikin Pyynikillä on hyvin katettu, ei huolta sateesta), Tampere-talo näyttelyineen, taidemuseot, Sara Hilden jajaja… Lista on siis todella pitkä, mutta nostin tähän muutaman suosikkini!

Saitteko ideoita tai vinkkejä sadepäivään Tampereella? Mitä itse lisäisit vinkkeihin?

P.S. Asuäänestyksen voittajaksi valitsitte asun numero 1, vaikka perässä tuli kolme muuta asua vain äänen erolla. Tasainen äänestys siis! Seerumin sekä Marimekon aamutossut voitti Sari P. KIITOS osallistuneille! Olen niin ihastunut tuohon oliiviöljyseerumiin, että jos joku on lähdössä Kreetalle, tilaan sitä lisää, laittaakaa viestiä! :D

Tampereen parhaita kesäpuuhia!

Kesävieraat ovat ihania. Toki on odotettu, että saadaan vieraita ja päästään juttelemaan ja puuhaamaan heidän kanssaan, mutta monesti kesävieraiden kanssa tulee tehtyä omassa kotikaupungissa asioita, jotka muuten jäävät tekemättä. Tai niitä ei meinaa saada aikaiseksi! Viime viikonloppuna saimme pikkuveljen ja kälyn kylään ja sunnuntaina kävimme muun muassa perinteisesti Särkässä (pikkuneiti vei enonsa Boomiin!), mutta lauantaina teimme vähemmän itsestäänselviä juttuja, joista ehdottomasti haluan vinkata, olit sitten Tampereelta tai suunnittelit kesäreissua tänne!

Muistatteko juttuni viime kesältä, kun olimme koko perheen kanssa päivän Viikinsaaressa miehen osallistuessa sen ympäriuintiin? Silloin testasimme Viikinsaaren saunan, jossa on yleinen vuoro sunnuntaisin. Kävelimme luontopolun ja nautimme upeasta kelistä. Saaresta löytyy niin kesäteatteri, minigolfia, uimarantaa kuin tyylikäs ravintola.

Tällä kertaa suuntasimme vain brunssille kohti ravintolaa, joka katetaan lauantaisin ja sunnuntaisin kello 11.30-16. Vaikka vihmoisi vettä, kannattaa brunssille lähteä. Laukontorilta lähtevässä laivassa on sisätilat ja brunssille pääsee sisätiloihin, joten toimii myös huonolla kelillä! Kauniimmalla ilmalla kannattaakin sitten nauttia saaresta muutenkin, me kävimme päästelemässä höyryjä leikkipuistossa ja ihastelimme saaressa olevia lehmiä, Paarmaa ja Pyhää.

Ravintola on tyylikäs ja brunssi oli todella hyvää, lapsetkin kehuivat sitä kilvan. Siellä on käytetty paljon lähiruokaa, kuten Ahlmanin tilan tuotteita ja kaikki maut ovat freesejä ja raaka-aineet laadukkaita. BBQ-seitan oli ihanaa, samoin kuin lipstikkaaioli, niin hyvää! Eniten ehkä kehuja saivat erilaiset levitteet leivälle sekä punajuurihummus, ne olivat ihanan maukkaita ja kekseliäitä. Mutta kaikkea kehuttiin ja kovasti. Aloin ääneen kehumaan tarjoilijaamme, paikan hovimestaria Heliä, johon mies sanoi, että meinasi juuri sanoa samaa. Hän oli niin aidosti iloinen ja pirteä sekä ystävällinen, että ihan hätkähdytti. Miksei joka paikassa ole tuollaista palvelua! Kiitos Heli! Myös erikoisruokavaliot on huomioitu, eli mm. vegaanit löytävät varmasti syötävää buffasta!

Olin tullessa myös kurkannut, että jälkkäripöydässä näkyy vaahtokarkkeja ja höpötin niistä lapsille. Lähempää katsottuna totesin, että olivatkin marenkeja, mutta meille käytiin keittiöstä jopa etsimässä vaahtiksia, kun niistä höpisimme. Ei löytynyt, mutta ihana ele oli. Jälkiruokapöydän pannari oli niin ”täyttä tavaraa”, että veljeni hämmästeli lautasensa painoa kantaessaan pannaripalaa pöytään. Ensiluokkaisia ruokia superhyvällä palvelulla! Suosittelen testaamaan!

Olisimme jääneet Viikinsaaren myös saunomaan, mutta lauantaisin yleistä vuoroa ei ole. Ajattelimme suunnata Saunaravintola Kuumaan, joka sijaitsee laivan lähtöpisteen vieressä Laukontorilla, mutta pelkkä sauna olisi maksanut porukaltamme lähes 80 euroa. Päätimmekin sitten suunnata toiselle puolelle kaupunkia, suosikkisaunaamme Kaukajärvelle. Suosittelen niin lämpimästi! Tampere on täynnä yleisiä saunoja, mutta Kaukajärvellä on hyvin tilaa (verrattuna esim. Rauhaniemeen), siellä on puhtaat suihkutilat, suuri järvi hyppytelineineen ja hyvin palveleva kioski. Sauna maksaa aikuislta 7 euroa. Se fiilis, kun uimme ja saunoimme pari tuntia! Kyllä kroppa kiitti. Ja kaikilta, jopa 3 veeltä lähti talviturkki siinä puuhatessa (ei kai sitä lasketa jos saunasta menee, mutta kyllä minä hyväksyisin nämä suoritukset). Samalla viikolla kipsinsä pois saanut mies oli taas onnellinen saunasta ja vedessä puljaamisesta.

Aivan ihana päivä täynnä ihania puuhia ja jotenkin tuli taas vieraiden kanssa koettua pala aidointa Tamperetta. Vain 20 minuutin päässä Laukontorilta on mieletön keidas parhaalla palvelulla ja ison tien varressa Kaukajärvellä voi kokea olevansa kauempanakin keskustasta, jossain luonnonrauhassa. Kaupunkilaiset, joilla ei ole mökkiä tai sauna + järvi-mahdollisuutta koko kesänä kiittävät, että kaupungilla on tarjota näin upeita juttuja.

Oletko testannut jomman kumman? Nyt alkaakin olla oikein saunakelit ja superviileä heinäkuun alku, joten suunnatkaa ihmeessä Tampereelle saunomaan!

*laivaliput saatu, brunssi puoleen hintaan vailla kirjoituspakkoa