Täydellinen ruoka uutuuspaikassa Saunaravintola Kiulussa!

Vähän kuin Löyly, mutta metsällä vieressä ilman pintaliitomeininkiä. Vähän kuin meidän Tampereen Kuuma, mutta todella paljon upeammalla uimamahdollisuudella. Sellainen on Ähtäriin juuri heinäkuussa avautunut Saunaravintola Kiulu Hankaveden äärellä. Puusta tehty ravintola muistuttaa paljon sisartaan Löylyä ulkonäöltään, mutta meno on ihanan mutkatonta ja takana leviää metsä, toisella puolella on loputtomiin järveä. Talo suojaa viimalta ja terassilla on lämmin ilman hellettäkin. Ihastuimme! Ja se ruoka!

Saunaravintolan konsepti

Saunaravintolassa voi nimensä mukaisesti saunoa ja syödä. Tomi Björkin luotsaaman Kiulun teko oli vielä vähän kesken, yläterassi oli suljettuna ja saunoihin ei vielä päässyt, eli ne jäivät testaamatta. Mutta ruoka tuli testattua ja se oli ihanaa! Saunaravintolaan voi tulla maksusta saunomaan ja uimaan pääsee suoraan Hankaveteen, joka kimmeltää silmän kantamattomiin ravintolan edessä. Saunajuomat saa ravintolasta ja siihen voi jäädä vaikka syömään saunomisen päätteeksi. Kiulussa tarjolla on myös erilaisia turvehoitoja. Saapua voi helposti autolla tai sitten veneellä, venepaikkoja on ravintolan edessä vaikka millä mitalla ja meidänkin oli pakko mennä paikkaan uudestaan. Ensiksi päivällä tulimme jalan, suoraan eläinpuistosta, jota vastapäätä Kiulu on ja illalla vielä soudimme paikalle, jotta saimme kokea veneellä saapumisen.

Saunaravintola Kiulun ruoka

Olin juuri meinannut saada nälkäkiukun Ähtärin eläinpuistossa, jossa tarjolla oli kinkkuleipää, hodaria, nakkia ja… No ei yhtään mitään kasvissyöjälle. Kävelimme kurkkaamaan millainen mahtaa olla uunituore Kiulu ja lista vaikutti lupaavalta. Tilasin kasvisburgerin, lapsi lasten listalta hampparin (oli valtava!), mies ja isäni ottivat höyrytettyjä leipiä ja äitini kuhasoppaa. Keskisen Vesa oli jakanut eläinpuistoon ilmaislippuja ja uskon sen vuoksi eläinpuiston olleen tupaten täynnä ja niin oli lopulta ravintolakin. Ehdimme ruuhkan alta pois, mutta kuulemma ruokaa täytyi odottaa tunninkin verran. Vaikka ravintola oli vielä vähän keskeneräinen ja ruuhka kova, henkilökunta hoiti homman todella hyvin ja iloisesti, plussa heille!

Ja ne ruoat! Kaikki oli ihan superhyvää. Lapsen hampparissa oli iso pihvi joka oli jätetty keskeltä hieman punaiseksi ja näytti juuri täydelliseltä. Kasvishampparissa maistui paahdettu paprika, munakoiso, härkispihvi ja ihana aioli, josta ei valkosipulia puuttunut. Mies ja isäni kehuivat leipiään, jotka olivat trendikkäitä bao-sämpylöitä täytettynä munakoisolla sekä chorizolla. Äitini kuhakeitto oli lempeän kermainen ja todella maukas. Jälkkäriksi jaoimme palan mustikkapiirakkaa. Virhe, siitähän suorastaan tapeltiin, miksi otimme yhden! Ei ollut kyllä mitään huonoa sanottavaa ruoasta, vaikka usein ihan uusissa ravintoloissa saattaa olla vähän hakusessa ruoka avajaisvaiheessa. Ja se jääkylmä rosee maistui ihanalta auringossa!

Sanoisin, että älä jätä väliin, jos olet Ähtärissä käymässä! Joko olet ehtinyt vierailla? Mitä pidit?

Tankotanssia, yksisarvisia sekä karjalaisia loitsuja

Polttarit ovat ihmeellinen, jotenkin maaginen tapahtuma. Tuo yksi viikonloppu yhdistää tiukasti ihmisiä, jotka ovat monesti toisilleen entuudesta vieraita. Harvemmin koko polttariporukkaa tuntee etukäteen muut kuin morsian, mutta niin vain muutamia tunteja ensitapaamisen jälkeen voi tanssia itse keksimäänsä tanssia ja kipittää alasti järveen. Niissä on jotain taikaa ja niistä poistutaan suu leveässä hymyssä. Pikkuveljeni polttareita vietettiin pari viikkoa takaperin ja hymyilytti, kun näin miehen niistä palaavan ja kuuntelin, millä innolla hän niistä kertoi. Oli ollut ilmiselvästi ihan huikea viikonloppu heillä!

Lauantaiaamuna kuudelta starttasi sitten tulevan kälyni (kyllä, luit oikein, KUUDELTA!) polttarit. Seisoskelin Jyväskylässä vanhempieni pihalla odottelemassa kyytiä ja surruutin samalla siinä jalkakarvoja pois päivän koitoksia varten. Olipa varmaan näky, onneksi kaikki naapurit taisivat vielä nukkua. En halunnut herättää lapsiani sillä surinalla. Tulipas nyt tuikitärkeä sivujuonne tekstiin, kun höpisin asiasta Instastoriesiin, joku laittoi viestiä että oli revennyt niin että meinasi tukehtua aamukahviin. Pahoitteluni, toivottavasti vanhempieni naapureille ei käynyt samanmoista efektiä!

Siis asiaan. Kyyti saapui ja minä olin ensimmäinen, joka poimittiin kyytiin. Tuleva morsian oli ehkä maailman söpöin yksisarvispuvussaan kruunu päässä. Hänellä oli lainapuhelin, johon saapui viestejä, missä vinkattiin erilaisin keinoin seuraava noutopaikka. Hyvin hän hoksasi kaikki ja auto saatiin täyteen, kahden auton voimin suunnattiin kohti Kuopiota, josta löytyisivät loput päivän seurueesta. Matkalla syöty aamupalapiknik oli sekin ihan maaginen kokemus, olla nyt laiturinnokassa piknikillä aamuseiskalta luonnon ja ihmisten vasta hereillessä. Ihan huikea fiilis ja kaunis päivä oli tulossa! Morsianta huijattiin, että hänen tulisi hypätä telineestä kylmään järveen, hän oli ihan jo menossa, mutta hypyn suorittikin sitten joku muu hänen puolestaan. Tuossa aamupiknikillä oli oma ensimmäinen itkettää-hetkeni, oli niin kaunista ja rauhallista ja teemamme mukainen Disney-musa soi taustalla.

Kuopiossa meille oli järkätty yksityistunti tankotanssista. Olen mielestäni aika rautakanki ja suhtauduin etukäteen tankotanssiin vähän ei en halua-asenteella, mutta täytyyhän sitä heittäytyä. Lämpenin hommalle heti ekalla minuutilla, sillä ohjaaja oli valinnut teemamme mukaan Disney-biisejä! Siinä sitten aloitimme lämmittelyn Let it Gon tahdissa, kuuntelimme Leijonakuninkaan, Aladdinin, Tarzanin ja muita iki-ihania Disney-biisejä. Tiedättekin varmasti jo, että rakastan kyseistä teemaa ja hoilottelin innoissani mukana. Päivän toinen itkuhetkeni koitti Can you feel the love tonightin kohdalla, joka häissämmekin laulettiin. Ajattelin edessä olevia häitä, omiani 14 vuoden takaa ja tunsin itseni ihan prinsessaksi heiluessani siinä tangolla. Nielin vimmatusti kyyneleitä, sillä ajattelin ihmisten pitävän minua ihan pöhlönä. Kuka itkee tankotanssitunnilla? Mutta ei, seuraavana päivänä toinen kaasoista tunnusti, että meinasi itkeä kesken tunnin biisien takia. I feel you! Myös käsitykseni tankotanssista muuttui täysin, se on vaikeaa, mutta jo ekalla kerralla osasi jotain tehdä, selkä ja rintaranka kiittivät hurjasti kierroista ja seuraavana päivänä tunsi ihanan lihaskivun uusissa paikoissa. Alan googlata Tampereen tanssipaikkoja!

Päivä jatkui lounaan parissa, jonka yhteydessä oli taas tehtävä morsiamelle. Siirryimme iltapäivällä morsiamen koti-kotiin, jossa oli erilaisia rasteja hänelle suoritettavaksi (mm. Disney-aiheinen ristikko!) ja lopulta päädyimme maaseudun rauhaan mökille. Oli ihan hurjan ihana fiilis olla siellä hiljaisuudessa upeiden maisemien äärellä ihanan porukan kanssa. Mieli lepäsi.

Morsiussauna järjestettiin sellaisella pieteetillä, etten ole ennen nähnyt. Siitä otti vetovastuun toinen kälyni, joka sanoi hommaa hämmästellessäni että ”it’s all or nothing!”. No kyllä! Sauna oli viimeisen päälle koristeltu, morsian sai istua havut pepussa, oli kananmunat tukassa ja jauhot selässä ja oli sellainen karjalaista perua oleva loitsu, etten ole ennen kuullut! Meidän piti keksiä pareina loruun omat koreografiat, jotka sitten vedettiin pihalla pyyhkeet päällä yhteis”tanssina”. Hahhah mikä näky varmaan, harmi ettei tullut videolle! Meinasin kirjoittaa teille lorun tänne ylös, mutta mietin iskeekö tekstiini joku sensuuri, loru on aika… No, suorasukainen. Tietääkö kukaan mitä tarkoitan? Nauraa ainakin sai!

Pyyhkeet morsiussaunaan meille tarjosi ihana tamperelainen yritys eli Pyyhekauppa Lina ja kun hain niitä matkaan, otin kaikki 10 eri värisissä. Nämä olivat niitä vähän tiheäämpään kudottuja Harmonia-kylpypyyhkeitä, jotka ovat ihan superpehmeitä. Kiitosta porukalta sai myös pyyhkeiden koko sekä se, miten kivaa niissä oli oleskella saunomisen lomassa ja hipsutella uimaan. Olin iloinen, että sain antaa tällaisen lahjan porukalle, mutta samalla mietin, miten pääsemme päätökseen väreistä, haluavatko kaikki turkoosin tai pinkin? Järjestin siis 10 kysymyksen Disney-tietovisan, jossa parhaiten pärjännyt sai valita ekana pyyhkeen ja niin edespäin. Ja hassua kyllä, värit taisivat mennä juuri niin kuin ihmiset olisivat ne muutenkin ottaneet, kaikille löytyi oman värinen pyyhe! Olin ajatellut, että morsian saa valita ensimmäisenä ja sehän kävikin helposti, sillä hän oli ainoa, joka sai 10/10 pistettä visasta.

Siinä me ihailimme värikkäissä, ihanan luksukselta tuntuvissa pyyhkeissämme auringonlaskua ja mietin, miten hirveän iloinen olin päivästä. Pääasia tietenkin, että morsian tuntui viihtyvän, mutta miten ihaniin tyyppeihin sai tutustua ja samalla kuulla lisää ja tutustua lisää tulevaan kälyynkin. Veljeni ovat löytäneet molemmat rinnalleen ihan itsensä tyyliset, ihanat puolisot, jotka ovat rikastuttaneet omaakin elämää paljon lisää. Heistä on tullut lasteni kummitätejä, heistä on tullut tärkeitä hahmoja elämäämme, heidän molempien kanssaan on ihanaa viettää aikaa. Heistä olen saanut vähän kuin varasiskot elämääni ja heidän kanssaan yleensä sovin kaikki käytännön asiat nykyään, en veljieni. Olin tuossa hämärtyvässä illassa Harmonia-pyyhkeeni sisässä kyllä itsekin niin harmonisessa tilassa ja pidättelin päivän kolmatta itkukohtaustani. Olen hirveän onnellinen tulevan hääparin puolesta ja kiitollinen, että sain osallistua morsiamen suureen päivään. Samalla tapasin useamman hänen sukulaisen ja ystävän ja häissäkin on ihan eri fiilis, kun ei ole niin paljon vieraita naamoja vastassa.

Iik, en malta odottaa häitä! Enkä ymmärrä miten selviän ilman jatkuvaa parkumista, kun polttareissakin oli jo vaikeuksia pariin kertaan. Ihanaa hattaraa koko olo juuri nyt!

Oletko sinä ollut tänä kesänä polttareissa?

*pyyhkeet saatu blogin kautta

Toivepostaus: Sadekelin (aikuisten) puuhia Tampereella

Sain kesäkuun asuäänestykseen parikin kivaa postaustoivetta, joista ajattelin toteuttaa heti yhden, kun sadekelejä on nyt jonkin verran piisannut. Toiveessa kyseltiin sadepäivän tekemisvinkkejä Tampereella erityisesti aikuisille. Mietin yhtenä iltana tätä pidemmän hetken, sillä minähän teen ihan todella vähän mitään ilman lapsia Tampereella, paitsi käyn urheilemassa. Mutta sitten mieleeni juolahti muutamia juttuja, jotka toki osa sopivat lapsillekin, mutta myös aikuisporukoille. Linkkaan siis samalla vanhoihin postauksiini aiheista, jospa saisitte vinkkejä!

Ensimmäisenä mieleeni tuli pakohuoneet. Niissä ei paljon ole kelillä välillä, kun ikkunattomassa huoneessa uppoutuu peliin. Ihan huikeaa aikuisporukoiden tekemistä! En ole Tampereen pakohuoneista käynyt kuin ElämysTeerin Marien muotokuvat, mutta voin sitä lämpimästi suositella – oli todella taidokkaasti tehty huone ja yksityiskohdat tarkkaan mietitty. Se oli ensimmäinen pakohuoneeni jossa kävin, mutta sittemmin olen käynyt muitakin ja älynnyt, miten vimpan päälle tämä huone oli tehty!

Tampere on museoiden luvattu kaupunki, joten lista niistä kannattaa kyllä tsekata. Yksi ikisuosikki on Vapriikki, siellä riittää aina todella monenlaista näyttelyä, tekemistä niin aikuisporukoille kuin lapsille ja siellä on kaikkea osallistavaa tekemistä, jos ei ole niin taidenäyttelyiden ystävä. Pelipuoli on ihan huikea, kyllä tämä aikuinen ainakin villiintyy kun saa pelata Hugoa! Kuka muistaa iki-ihanan Hugon? Lounas on Vapriikissa myös todella hyvä!

Toinen suosikkini on Milavida Näsikalliolla. Huikean upea rakennus ihastuttavalla kahvilalla ja vaihtuvilla näyttelyillä. Kannattaa kurkata!

Tallipihan kahvila palvelee myös sateella, vaikka alueella ei olisi niin kiva kierrellä kaatosateessa, kannattaa luikkia sisälle teelle tai hyvälle salaatille. Rakastan sitä miljöötä! Auton saa lähelle yleensä parkkiin, joten pitkää matkaa ei tarvitse kipittää sateessa. Juttuni taitavat olla kirjoitettu pääasiassa joulun alla, mutta toimii täydellisesti kesälläkin!

Saunat toimivat sateellakin. Yksi mahtavia saunapaikkoja sateella on Kuuma. Ei pitkää matkaa parkkipaikoilta tai Keskustorin bussipysäkeiltä. Saman katon alta saat herkulliset lounaat, on hyvä a la carte-lista ja tosiaan, sauna kuumana. Saunat ovat yhteissaunoja, eli uikkari mukaan! Pulahdusallaskaan ei ole pöljempi vaihtoehto, vaikka sataisi. Sadetta voi fiilistellä vaikka katetulla terassilla saunajuoman kanssa. Toimii. Illanviettoa voi jatkaa pitkälle iltaan saman katon alla, ei tarvitse juoksennella sateessa vaihtaakseen paikkaa!

Brunssit. Olen kirjoittanut teille monenlaisista brunsseista vuosien varrella, mutta ne toimivat sateella täydellisesti. Brunssilla voi istua pidempään kuin esimerkiksi lounaalla ja tankata välillä lisää tuijotellen kesäsadetta. Ikisuosikkini on eilenkin käyty Pella’s Cafen brunssi ja viime viikonloppuna käyty Viikinsaaren brunssi toimii myös sateella, laiva on katettu ja montaa askelta samasta ei tarvitse kipittää brunssille sisätiloihin. Myös Cafe Pispalan brunssi on huikea, kuten Lillanin brunssi (kuva lounaasta, mutta kävimme kesäkuussa Lillanin brunssilla joka oli ihana!) jaja… Näitä riittää!

Kauppahalli. Tampereen ytimestä löytyvässä Kauppahallissa kannattaa käydä lounaalla esimerkiksi Ohanan Burgereilla tai 4 Vuodenaikaa-ravintolan herkuilla. Istuskella teellä kuuntelemassa aitoa manselaisuutta (olen törmännyt aina vakkariasiakkaisiin siellä ja kuullut tarinoita Tampereesta). Ostaa tuliaisia ja ihan vain fiilistellä tunnelmaa. Siellä saa kulumaan hyvän tovin sadepäivästä ja matkaa voi jatkaa Sokoksen puolelle shoppailemaan, ilman että menee pihalle välissä!

Toki Tampereella on valtava ravintolatarjonta, kaksi leffateatteria, useampi teatteri (kesäteatterikin Pyynikillä on hyvin katettu, ei huolta sateesta), Tampere-talo näyttelyineen, taidemuseot, Sara Hilden jajaja… Lista on siis todella pitkä, mutta nostin tähän muutaman suosikkini!

Saitteko ideoita tai vinkkejä sadepäivään Tampereella? Mitä itse lisäisit vinkkeihin?

P.S. Asuäänestyksen voittajaksi valitsitte asun numero 1, vaikka perässä tuli kolme muuta asua vain äänen erolla. Tasainen äänestys siis! Seerumin sekä Marimekon aamutossut voitti Sari P. KIITOS osallistuneille! Olen niin ihastunut tuohon oliiviöljyseerumiin, että jos joku on lähdössä Kreetalle, tilaan sitä lisää, laittaakaa viestiä! :D