Harvinainen sisustuspostaus: Kotini lempikohdat

Minä teen todella vähän sisustuspostauksia. Siihen on monta syytä. Meillä on liikaa tavaraa ja kauniiden asioiden esiin kaivaminen vaatii… No, vähän vaivaa. Olen sisustajana sellainen, että isken jotain paikoilleen ja siinä pysyy 10 vuotta. Saatan vaihtaa maljakon tai joskus maton, muttei meillä vaihdu verhot tai sohvan värit. Haaveilen kyllä kovasti esimerkiksi uudesta sohvasta, sitten näen alastoman räkänenun hyppivän siinä trampoliinitemppuja ja totean, että joskus sitten.

Meillä on myös leluja joka nurkassa ja pientä kaaosta koko ajan. Tasaisin väliajoin hermoan, siivoan kyllä ahkeraan mutta tiedättekö, imurointia, pölyjen pyyhintää ja sen sellaista. En asettele tavaroita tiukasti paikalleen, kun eivät ne siellä kuitenkaan pysy, enkä koske tyttöjen valtakuntaan juurikaan. Antaa heidän rellestää siellä, kun keittiön yritän pitää leluvapaana alueena. Joka huoneessa ei voi käydä nipottamassa. Koti on kuitenkin elämää eikä kuvia varten.

Minulta ei koskaan pyydetä sisustuspostauksia, johtuukohan se siitä, että en niitä kauheasti tee vai siitä, että olette huomanneet minun olevan surkea sisustaja? Hah! No oli miten oli, halusin nyt kuitenkin kotona paikkoja tuijotellessani kuvata teille muutaman kotini lempparipaikan. Ja kertoa miksi ne ovat lemppareita. Miksi ne ovat niitä asioita, jotka tekevät kodista meidän näköisen. Järjestys on ihan random, ei ole tärkein ekana tai niin pois päin!

1.Lasten vauvavuodet kehyksissä lipaston päällä. Lipaston, johon aikoinani itse vaihdoin nupit (siis todella hurja tuunaus, mutta oikeasti minulle jo oli!). Hortensia, jonka naapuri leikkasi pari vuotta sitten ja käski laittaa maljakkoon ja antaa kuivahtaa siihen. Epäilin tätä asiaa, mutta toimi! Olen siis miettinyt kukan kohdalla, että ihanaa kun on naapurissa lämminsydämisiä ihmisiä, enkä raaski ikinä heittää sitä pois. Samalla katselen hymyillen vauvavuosikuvia ja olen iloinen, että olen ne jaksanut tehdä ja tytötkin tykkäävät niitä jo katsella.

2. Makuuhuone ja pari pikku asiaa siellä. Makuuhuone ahdisti minua pitkään unettomuuden ja muiden valvomisten myötä. Halusin mennä vaikka autoon, mihin vain missä saisi nukuttua. Olen raahaillut peittoani ja tyynyäni eri sohville ja nukkunut ties missä. Nyt meillä on menty edelleen iltataisteluin, mutta paremmin yöunin kun nukahtamiset on vaan saatu hoidettua. Lisäksi mies hommasi Chromecastin, eli HDMI-palikan telkkariin, jolla esimerkiksi Cmore näkyy kännykästä telkkarissa. Minusta on ihan superluksusta katsoa jakso sarjaa makkarissa, jos lapset on saatu ajoissa nukkumaan. Cmoresta ei tule katsottua kuin jakso, kun enempää Aallonmurtajaa ei ole tarjolla, uusi jakso tulee aina torstaisin! Makkarista on jälleen tullut sellainen rauhoittumisen paikka, jonne menen mielelläni ja jopa nukun illasta aamuun. Tämä on oikeasti ihan hurjan iso juttu!

3. Teenurkkani. Siinähän on oikeasti se teenkeitin, kovaa purputtava Tefalin keitin, jonka meinasin ottaa kuvan mutten ottanut. On niin pinttynyt että hävetti! Ja teepussejakin on paljon enemmän. Siitä nurkasta alkaa lähes joka ikinen aamuni, tutulla ja turvallisella teen purputuksella, joka käynnistää aamut. Olen hirveästi tykännyt tuosta toissakesänä uusitusta tapetistakin! Minun turvanurkkaukseni, teenurkkani. Purp purp.

4. Valokuvat. Meillä on ihan liikaa valokuvia esillä. Ja lisää tulee kuvauksista koko ajan. Ja sitten taas, mikä on liikaa? Omapahan on kotimme. Hymyilen joka kerta portaissa takaisin lasten kuville ja katselen hääkuviamme. Mietin raskausajan kuvia katsoessani niitä häviävän lyhyitä hetkiä ja matkakuvat muistuttavat yleensä ihanista asioista. Tytötkin tykkäävät hirveästi valokuvista ja itselleni kuvat ovat olleet aina lapsuudenmuistojen perusta. Koen ne tärkeiksi erityisesti lasten kannalta!

5. Lasten maailma ja vaaleanpunaisuus. Sitten on se tyttöjen valtakunta, jossa äitikin on saanut toteuttaa Disney-hulluuttaan ja rakkauttaan pinkkiin. Hellyttävästi asetellut unikaverit ja pääasiassa sikin sokin olevat lelut. Seinille laitetut piirrustukset ja heidän oma järjestyksensä, jonka annan olla. Silti eivät ymmärrä, etten pysty vastaamaan, kun tulevat inttämään missä on Bellen kenkä tai Arielin tissiliivit. Miten niin et tiedä? Kuvien ottamisen jälkeen vaihdoin sängyt päikseen, totesin että ehkä on fiksumpaa laittaa 35cm siskoaan lyhyempi kuopus vinokaton alle, kuin kuunnella sitä ”ai” ääntä toisen lyödessä päätään. Olivat hämillään muutoksesta!

6. Thaimaa. Alakerrassamme on pala Thaimaata, joka ei sydämistämme lähde ikinä. Koen tärkeäksi, että olemme asuneet yhdessä niin Englannissa kuin Thaimaassa ja yhdessä hankkineet palat noista ajoista muistuttamaan kotiin. Ostimme juuri ennen Suomeen paluuta tuon taulun galleriasta tai siis tuon valokuvan, joka on ihan numeroitu ja kehystimme sen sitten Suomessa. Rakastan tuota maisemaa ja noita värejä. Meri. <3

7. Pala vanhaa. Yleensäkin rakastan kodissa kuin kodissa sitä, että siellä on jotain vanhaa. Tykkään maalaisromanttisista vanhoista kodeista, entisöidyistä kyläkouluista, väreistä ja rönsyilystä – en uudesta, modernista ja kiiltävästä. Siksi tuo pala vanhaa tiiliseinää on jotenkin rakas, se on maalattu valkoiseksi alkuperäisen värin päälle. Siihen nostin aikanaan talosta irrotetun vanhan ikkunapokan ja liimasin siihen muutamia valokuvia. Tytöt tykkäävät niitäkin katsella usein ja heistä on tosi outoa, että isällä on silmälasit kuvissa. Niin on oikeasti itsestänikin jo nyt, mieshän leikkasi silmänsä viisi vuotta sitten, kun hermostui taaperon rillin vääntelyyn. Niin siihen tottuu, että on lasiton, enkä muista hänenkään sanoneen mitään negatiivista leikkauksesta tai siitä, ettei tarvitse säätää lasien kanssa!

Sellaisia asioita meidän kodistamme nousi esiin, kun haahusi kamera kädessä ja mietiskeli tärkeimpiä kohtia. Millainen sisustaja itse olet, uutta vai vanhaa, värejä vai ei? Ihmisillä on niin valtavasti upeita koteja, niitä on kyllä ihanaa katsella mm. monista erilaisista ohjelmista.

Mitä pidit sisustushommista, jatketaanko joskus tällä linjalla vai jätetäänkö taitavimmille?

*kuvan 1 maljakko saatu/Hemtex, makuuhuoneen lakanat saatu/ Tokmanni Kotikulta

Kevätkodin kevätuutuuksia Helsingissä

Kuinka moni on ollut innoissaan maaliskuussa palanneesta lumesta ja pakkasesta, kuinka moni järkyttynyt? Itse kuulun siihen kastiin, jonka mielestä kevät ei kuulu helmikuuhun, eikä varsinkaan vesisade ja nautin kovasti palanneesta kevättalvesta. Helmikuu on kuitenkin se kuukausi, jolloin huomaa selkeästi päivän pitenevän ja auringon paistavan. Helmikuussa julkaistaan monet kevään uutuusmallistot lastenvaatteista sisustukseen ja hei, helmikuussa kauppoihin tulevat tulppaanit!

Kävin useammassa kevättapahtumassa helmikuussa ja yhdestä viehätyin aivan erityisesti. Jaoinkin silloin suorilta fiiliksiäni Instan puolella storieseissa tuosta kuukauden takaisesta tapahtumasta. Silloin julkaistiin Vallilan kevätuutuuksia ihan uudenlaisessa muodossa – pääsin helsinkiläiseen kotiin tutkimaan niitä! Oli lakanoita, astioita, verhoja ja kankaita, vaikka mitä sisustusjuttuja esillä. Miksi tuo tilaisuus viehätti minua aivan erityisesti? Ensinnäkin Vallila on yksi suosikkejani, joita hommasin opiskelijakotiimme 15 vuotta takaperin. Toisekseen muun muassa uudet kaupunkikuosit ovat vieneet sydämeni, Tammerkosken, Aurajoen ja Jyväsjärven muodossa. Kolmanneksi tuo tilaisuus helsinkiläisessä kodissa oli aivan omaa laatuaan ja koti aivan täydellinen.

Olen aina sanonut, että unelmakotini ei ole omakotitalo maalla, vaan kivitalo Helsingissä kerrostalossa. Uskon, että tähän vaikuttaa paljolti mummolani, joka on säilynyt samanlaisena kohta 65 vuotta vanhassa kivitalossa Helsingissä. Rakastan isoja ikkunansyvennyksiä, ikkunasta näkyviä ratikoita ja muuta, mitä liitän noihin taloihin. Tämä asunto, jossa järjestettiin Vallilan kevättilaisuus sijaitsi Viiskulmassa ja narisevat lautalattiat, ikkunasta näkyvät kaupunkimaisemat ja isot ikkunasyvennykset olivat täydellisiä!

Vallilan kevätuutuuksissa on samoja vahvoja kuoseja kuin mihin merkillä on totuttu ja innoitusta on haettu mm. Meksikosta, joka näkyi erityisesti makuuhuoneessa. Kevään trendi ovat voimakkaat ja vahvat värit, joita olen kyllä nähnyt monessa eri kevätlanseerauksessa. Myös luonto ja siihen viittaavat printit ovat tänä keväänä kova sana! Omia suosikkejani oli turkoosi ja pinkki ja yhtä lailla tuo mustavalkoisuus. Tai oikeastaan se mustavalkoisuus yhdistettynä vahvoihin väreihin. Ihania juttuja!

Onko sinulle iskenyt sisustusinspiraatiota kevään myötä? Viehättääkö näissä kuvissa joku?

P.S. Helmikuun asuäänestyksen voitti yhdellä äänellä asu numero 1, jossa on pitkään myynnissä ollut takki. Suosikki, jonka ostin neljä vuotta sitten Tukholman Desigualin alesta, mutta joka on jäänyt aika isoksi. Vetäisin hetken mielijohteesta päälle ja vei sitten koko potin. Ehkä hyvä ettei ole mennyt kirppiksellä kaupaksi! Kiitos äänestäneille! Arpaonni suosi puolestaan Mirkaa, onnea sinne!

Ihanassa Eveliinan talossa

Tiedättehän muutkin tämän: kun on kesä ja helteet, luuhataan pihoilla ja rannoilla, syödään terassilla ja koti saa olla koskemattomana. Kun lokakuu ja sen mukanaan tuoma pimeys saapuvat, tulee vimma saada kotiin kynttilöitä sekä valoja, kaivaa esiin levy suklaata, lämmittää kauden ekat glögit ja laittaa kotiin jotain syksyistä. Tiedättehän tämän fiiliksen, villasukat, sisustusvimma ja kynttilät syksyn pimeydessä?

Tuohon syksyn fiilikseen tarjosi eilen lääkettä Eveliinan talo yhdessä Pilvilinnan leipomon kanssa. Minulle lähti liikkeestä matkaan talviset Svaneforsin tyynynpäälliset, joita olin jo etukäteen netistä katsellut. Lisäksi sain maistella ihania herkkuja myskikurpitsapiirasta minttusuklaamarenkeihin ja appelsiinisahrami-juustokakkuun, kiitos Pilvilinnan Annan. Fiilistellä syksyä kynttilänvalossa ja ihastella toinen toistaan kauniimpia juttuja.


Ihana omistaja Ulla.

Eveliinan talo on kaunis sisustusliike ihan Nokian keskustassa Välikadulla. En itsekään ollut vieraillut tässä uudessa liikkeessä vielä, aiemmassa Eveliinan talon paikassa kylläkin. Tykkäsin välittömästi paikasta ja sen tunnelmasta, mutten ole saanut aikaiseksi lähteä Nokialle uutta paikka katsomaan. Toinen myymälä sijaitsee Sastamalassa ja lisäksi heiltä löytyy verkkokauppa. Eveliinan talo on toiminut Nokialla kahdeksan vuotta ja he myyvät muun muassa Svaneforsia, Nicolas Vahea, Riviera Maisonia ja Ib Laursenia.

Eilen ihastelimme syksyä liikkeessä ja tällä kertaa luulen, että annan kuvien puhua puolestaan. Sisustusliikkeissä on niin valtavasti kaikkea ihanaa, että kuvia voisi ottaa loputtomiin. Eveliinan talon suosituimpia myyntiartikkeleita taitaakin olla pyykkietikka sekä Nicolas Vahen erilaiset öljyt ja mausteet, joita on paketoitu valmiiksikin lahjapaketeiksi. Saa siis näppärästi napattua vaikka tuliaiset mukaansa täältä.

Ja sitten se Anna. Ihana taitava Anna, jonka leipomukset ovat aina suussasulavia. En nyt säästele näitä kehuja, koska hän on ne ansainnut. Viime syksyn synttärikakkuni oli Annan käsialaa, samoin kuin kälyn babyshowerkakku. Vaatekutsuilla syyskuussa maistoin Annan brownieita ja eilen useampaa herkkua. Itse hän mainitsi parhaiksi jutuikseen marengit sekä saaristolaisleivän, mutta kaikki leipomukset ovat valtavan hyviä. Anna leipoo niin tilauskakkuja kuin auttaa juhlien koristeluissa ja tarjoiluissa, suosittelen lämmöllä jos juhlia suunnittelet!

Ja tiedättekö mitä. Kaiken ihanan sisustustavaran keskeltä bongasin yhden oman näköiseni, persoonallisen jutun. Vanhan roosan värisen tuolin, jossa oli ihana lintuverhoilu. Olin kantamassa sitä autoon, kunnes kuulin, että se on mallina vain ja maalattu kalkkimaaleilla, joita on myynnissä. Verhoilukin on omaa käsialaa eikä kuulemma ihan priimaa. Minua ei haitannut, halusin tuon vanhan roosan värisen tuolin kotiini hinnalla millä hyvänsä. Ulla jäi miettimään asiaa ja mahdollista hintaa tuolille. Olen päättänyt ympäripuhua sen vielä itselleni, tiedätte sitten kun käytte paikan päällä ja näette, varattu! Voisihan sen kalkkimaalinkin ostaa ja tuunata itse itselleen roosan tuolin, mutta… Niin, tiedätte minut ja kärsivällisen askartelijaluonteeni.

Kiitän ihanasta illasta Eveliinan taloa sekä Pilvilinnan Annaa! Juuri sitä kotoisaa fiilistä, mitä syksyyn tarvitaan.

Ovatko Annan leipomukset tai Eveliinan talon sisustusjutut itsellesi tuttuja? Mikä on oma syksyn must have-juttusi kotiin?