Kyllä sä pärjäät

Tasan kaksi vuotta sitten, 5.9.2019 sain kuulla starttirahahakemukseni menneen läpi. Pari viikkoa myöhemmin toiminimi oli pystyssä. Muistan sen tuskan mikä alussa oli kaiken säädön kanssa, miten työlästä oli edes avata pankkitili! Ei minua ennen ole haastateltu tilin avausta varten. Kaikki oli uutta ja uuvuttavaa ja tuntui, että koko ajan tuli jotain outoa vastaan mitä piti selvittää, eikä itse työntekoon päässyt.

Tänään vietetään Yrittäjän päivää ja eilen jupisin, että niin kivikkoinen tie on ollut, että tänään vedän lipun salkoon ja ostan itselleni kakun. Ei ole tapahtunut. Mitä sitten on tapahtunut viimeisen parin vuoden aikana?

Miksi ryhdyin yrittäjäksi?

Olin kotiäitiyden ajan kevytyrittäjä ja tein muun muassa blogihommia ja laskutin Ukko.fin kautta. Se oli ihanan yksinkertaista, eikä tarvinnut niin sanotusti tajuta yrittäjyydestä mitään. Halusin ehdottomasti säännölliset tulot ja perinteisen palkkatyön kotiäitiyden ollessa ohi, mutta mikään hakemus ei tuottanut tulosta. En päässyt edes haastatteluihin! Tuntui, että kasvatustieteiden maisterin paperit ovat yksi iso vitsi.

Jotain kautta törmäsin keväällä 2019 siihen, että työttömille korkeakoulutetuille tarjotaan yrittäjyyskurssi ilmaiseksi. Se tulisi olla käytynä, jos esimerkiksi hakee starttirahaa. Tuo kurssi on useiden satojen eurojen arvoinen, joten päätin kokeilla. Pelkästään kurssi sai luun kurkkuun ja kirjoitin hyvin, hyvin epävarmana liiketoimintasuunnitelmaa. En voinut uskoa todeksi, että sain lopulta myöntävän starttirahapäätöksen!

Uudelle yrittäjälle tarjottiin vaikka mitä tukea, sain muun muassa kokeneen yrittäjän niin sanotusti yrittäjyysbuustaajaksi. Ehdimme tavata kerran, ennen kuin pandemia sotki koko pakan. Juuri kun ajattelin, että alkusäädöstä on päästy, alkoi jo sovittuja töitä peruuntua ja sitä jäi hyvin yksin uutena yrittäjänä ihmettelemään elämänmenoa.

Millaista yrittäjyys on?

No, jos kysytte viimeisen kuukauden perusteella, hirveää. Jos olisitte kysyneet huhtikuussa, maailman parasta. Yrittäjyys on valtavan epävarmuuden sietämistä, mitä en ole oppinut hallitsemaan. Töitä saattaa putoilla välillä parin päivän varoitusajalla. Välillä on kuukausi, kun teet yötä päivää hommia ja välillä sitten kuukausi, ettet kirjoita yhtään laskua. Tulojen epävarmuus on haastavinta minulle sietää.

Lisäksi minusta on edelleen todella vaikeaa miettiä, paljonko minulla on rahaa elämiseen. Alvit pitää maksaa neljästi vuodessa, yelit juoksevat kuukausittain, ennakkoverot seilaavat summiltaan vähän edes takaisin tulojen ja vähennysten mukaan. Ennakkoverot tekivät senkin, että kun tienasin paljon joulukuussa 2020, eivät ne pysyneet perässä ja minua muistettiin sitten elokuussa tonnin mätkyillä. Great.Olen aina ollut raha-asioissa aika huono ja saan harmaita hiuksia tästä yrittäjyyden rahapuolesta.

Yrittäjyys on ihanan joustavaa. Rakastan olla oman elämäni herra. Kukaan ei sanele minulle työaikoja, voin tehdä yöllä, viikonloppuna, aamulla tai olla missä päin maailmaa vaan. Saan olla aamuisin saattamassa lasta päikkyyn ja voin ehtiessäni käydä päivällä juoksulenkillä. Se on aivan parasta tässä hommassa. Tuntuisi vaikealta niin pitkän ajan jälkeen palata siihen 8-16 arkisin rytmiin, jossa lomaa täytyy kerryttää ja sitten pitää se siinä kohtaa, joka työnantajalle sopii.

Yrittäjyys on samalla hirveää. Inhoan myyntityötä, en noin yleisesti, minut itse asiassa matkaoppaanakin palkittiin ihan alussa parhaana retkimyyjänä. Olen mielestäni hyvä myyjä, mutta omien palvelujen myyminen on hirveää. Lisäksi olen parempi myymään kasvotusten, mikä ei ole ollut mahdollista pitkiin aikoihin.

Yrittäjyys on riemua ja epätoivoa. Se, kun joku myynti menee läpi ja saat tehdä työksesi sitä, mitä rakastat. Se on aivan parasta. Mutta. 90% myynneistä ei mene läpi, joten saat tottua jatkuviin kiitos, mutta ei kiitos-viesteihin. Usein sitä tuntee itsensä todella surkeaksi ja epäonnistuneeksi ja loputtoman yksinäiseksi. Kun teet yksin töitä, myyntiä ja olet aina yksin. Työkaverit, säännöllinen tulo ja työterveys tuntuvat välillä ihan käsittämättömältä luksusajatukselta!

Mutta tässä ollaan, kaksi vuotta yrittäjyyttä kohta takana. Epävarmat ajat takana ja edessä. Kun perjantaina lähetin isälleni whatsappissa viestin, ettei tästä tule mitään, hän vastasi ”kyllä sä pärjäät”. Ei muuta. Ei selityksiä, vain kyllä sä pärjäät. Milloinkohan siihen oppisi uskomaan itse?


mekko CUBUS/ kengät H&M/ korvikset MAANANTAIMALLI

Hyvää Yrittäjän päivää ihan jokaiselle! Käydäänkö vetämässä liput salkoon nyt kuitenkin?

Safarihommia sekä epäonnistunut hakemus

Sunnuntaita ystävät! Onpa ollut ihan tosi kiva viikonloppu, entä siellä? Meillä oli lapsen luokkakaveri yökylässä ja lisäksi eilen käytiin lähiruokasafarilla, miten kiva keksintö! Olen tutkinut ideaa varmaan jo 15 vuotta sitten, mutta koskaan ei ole saatu aikaiseksi lähteä tai on oltu jossain muualla. Lähiruokasafarilla pirkanmaalaiset tilat avaavat oviaan ja joukkoon kuuluu niin lihatiloja, kahviloita, vihannesravintolaa kuin pienpanimoita. Yhteensä paikkoja oli eilisellä safarilla muistaakseni 26 kappaletta. Kävimme Lempäälässä Mantereen tilalla, jossa kuopuksella oli vähän vaikeuksia syödä haikkuburgeria, kun vieressä ylämaankarja katseli. Siis onko tämä tuolta tapettua lehmää hän kyseli. Mietin, että jo oli hyvä tulla tälle kierrokselle jo ihan tämän takia, kyllä, tuolta ruokasi tuli.

Siirryimme sitten Ilolan tilalle Valkeakoskelle, jossa syötimme innoissamme lampaita, söimme pehmistä ja lapset pääsivät ratsastamaan. Matkalla pysähdyttiin Toijalassa Hopping Brewsterissä, heidän olut on valittu jopa Suomen parhaaksi olueksi! Älyttömän kiva reissu ja paikkoja olisi riittänyt vaikka kuinka, mutta tietenkin ajomatkaa on jonkin verran ja yllättävän pitkään saa aikaa menemään paikoissa, Ilolassakin oli vaikka mitä! Niin lähellä kuitenkin kotia ja samalla paikoissa, joissa ei ole ikinä käyny: Suomi on mahtava paikka!

Viikolla tapahtunutta: ei voida auttaa – starttirahan 3. kausi

Kuten kerroin, starttirahakauteni loppui viime viikonloppuna. Ja sitten, maanantaina (!!) luin Naisyrittäjien Facebook-ryhmästä, että starttirahaa on voinut koronan takia poikkeuksellisesti hakea tänä vuonna 12kk:n sijaan 18kk:n ajaksi. ÄH! Tiesin kyllä, että uusi hakemus tulee tehdä, kun vanha on vielä voimassa, mutta päätin silti kysyä TE-toimistosta onko mitään tehtävissä. Omatkaan myynnit eivät ole menneet kevään jälkeen ihan putkeen ja olen tehnyt yhden aloittelevan yrittäjän virheen – myynyt liian halvalla. Aluksi ajattelin, että aloittelevan on otettava vastaan ihan kaikki mitä saa ja hinta ei ole niin tärkeä, mutta niitä on muuten vaikeaa nostaa! Olen huomannut olevan välillä todella työllistetty, mutta tilillä se ei tarpeeksi näy. No, ei siitä sen enempää, mutta minulla oli todellakin mennyt starttirahan kolmas mahdollisuus ohi aivan täysin ja halusin kertoa asiasta, jos joku on samassa tilanteessa!

Teen parhaani mutten lupaa mitään

Otin siis yhteyttä TE-toimistoon ja kysyin asiasta. Sen sijaan, että minulle olisi heti sanottu, että ei onnistu, minua palvellut mies oli aivan superystävällinen. Hän pyysi tekemään hakemuksen ja lupasi tehdä parhaansa, vaikka sanoi, että kyllä siinä se sääntö on, että aina pitäisi hakea uutta kautta kun vanha on vielä voimassa. Niin, senhän tiesin. Mutta hän lupasi mennä pomon ovelle kolkuttelemaan ja tehdä parhaansa. Hei ihan mieletöntä!

Pari päivää myöhemmin samainen mies soitti ja sanoi, ettei valitettavasti voi tehdä mitään. Sääntö on sääntö ja niitä ei Suomen byrokratiassa kierretä. En edes hätkähtänyt tai ollut pettynyt, sillä tiesin, että näin varmasti käy. Ihanaa, että sain näin hyvää palvelua, siitä olin ihan todella yllättynyt! Kuulemma valitusoikeus on, mutta miksipä valittaisin. Minua palvellut mies sanoi, että ainoa tapa valittaa olisi osoittaa, että olin täysin estynyt tekemään hakemuksen paria päivää aiemmin. Naurahdin, että niin, otan kuvan kun tietokone räjähti. Virkailija sanoi että joo ja sitten selität miksei yksikään muu julkinen tai lähellä ollut tietokone toimi. Sitten nauroimme jo molemmat. TE-toimiston virkailijan kanssa! Oli kyllä ihan paras palvelu ikinä ja vaikka starttirahan 3.kausi ei ole mahdollinen tai onnistunut, nauratti vielä puhelun jälkeenkin.

Mutta hei! Olettehan huomanneet tämän mahdollisuuden, joka koronan myötä on tuotu starttirahan 3.kauteen? Minä olen lukenut sadasta paikasta yrittäjän mahdollisuudesta työmarkkinatukeen ensi kertaa, mutta olin jotenkin täysin missannut tämän mahdollisuuden.


neule LUHTA/ farkut BY PIA’S/ kengät MINNA PARIKKA/ korvikset PINJAPUU/ laukku VERO MODA

Sitten vain hankkimaan lisää töitä viikonlopun tuomalla hyvällä mielellä! Viikonlopun olen mennyt tässä harmaassa univormussa, joka koostuu aika monesta kotimaisesta merkistä. Välillä villapaidassa on palellut, välillä hikoiluttanut. Vaihtelevat syyskelit ovat täällä.

Nyt lenkille perheen kanssa, aurinkoista sunnuntaita kaikille! Oletko ollut lähiruokasafarilla tai huomannut tuon starttirahamahdollisuuden?

Starttiraha on loppu ja vuosi yrittäjänä täynnä. Mitä olen tehnyt? Mitä kaikkea haluaisin tehdä?

Perjantaina se sitten oli, viimeinen päivä starttirahaa. Vuosi yrittäjänä alkaa olla taputeltu. Miten aika voi mennä näin äkkiä? Miten summaisin vuoden yrittäjänä? Yrittäjyyttä koskevat postaukset ovat aina olleet suosituimpia, joten yritän summata mahdollisimman laajasti ajatuksiani vuodesta. Se selkeästi kiinnostaa monia työmuotona, enkä ihmettele! Hyviä puolia löytyy paljon, joskin myös niitä huonoja. Sitten mennään!

Miksi lähdin yrittäjäksi?

Olen valmistunut kasvatustieteiden maisteriksi 12 vuotta sitten. Teimme valinnan painaa Thaimaahan kokeilemaan siipiämme ihan muihin duuneihin ja tuolla tiellä meni kolme vuotta. Oli yllättävän vaikeaa saada töitä, kun oli 4 vuotta tutkinnon jälkeen tehnyt kaikkea muuta kuin alaan liittyviä töitä. Toisaalta, luin pääaineena aikuiskasvatusta, graduni pohjautui pääasiassa pitkään sivuaineeseeni hallintotieteeseen, olin Englannissa toisen sivuaineeni tiedotusopin vaihtopaikalla ja luin mm. psykologiaa. Mikä minun alani edes on? Sain työharjoittelupaikan Uusyrityskeskuksessa ja siellä luotujen suhteiden perusteella päädyin pirkanmaalaisen kaupungin tiedottajaksi. Kun sijaisuus loppui olin jo raskaana ja… Tiedätte. Se kotoilu, sijaisuudet, pätkätyöt.

Aloin yhä enemmän tehdä tosissani somea, blogia, kirjoitushommia ja muita ja ajattelin, että olisiko niistä minulle ihan työksi, kun työhakemukset eivät tuottaneet tulosta. Viime vuoden kesän kävinkin yrittäjyyskurssia (se tarjottiin ilmaiseksi työttömille korkeakoulutetuille, wau!) ja väänsin liiketoimintasuunnitelmaa. Ilo oli suuri, kun myöntävä päätös starttirahasta tuli. Nyt vain täysillä hommiin!

Mikä yllätti eniten yrittäjyydessä?

Se alun säätö. Miten pitkä prosessi oli edes yrityksen nimi! Kun olin saanut mielestäni hyvän nimen keksittyä ja rekisteröinyt sen, parin viikon päästä tuli kirje postissa, että nimi on liian lähellä toista yritystä. Arvatkaa olinko jo ehtinyt jo ilmoittaa sen kirjanpitäjälle yms. Ei muuta kuin uusiksi kaikki.

Kirjanpito oli varsinkin alussa ihan ”mitä hittoa”-hommaa. Kun on aina ollut palkansaaja/kevytyrittäjä, ei ole tarvinnut ymmärtää ihan hirveästi alveista, vähennyksistä yms. Yhtäkkiä piti miettiä joka laskun kohdalla esimerkiksi se, teenkö hommat Suomeen vai ulkomaille, sillä ulkomaan työt menevät EU-palvelumyyntiä alvilla 0%. Oli huojennukset ja mitkä lie. YELit ja muut. Oli ihan järkyttävä duuni avata yritystili, minua videohaastateltiin pankista muun muassa siitä, onko mieheni poliitikko ja niin edespäin. Oli pakko avata yritystili, sillä ns. normaali henkilökohtainen tili ei linkity kirjanpito-ohjelmaan. Kaikessa meni pari kuukautta, ihan tavallisisssa avaa tili-asioissa. Samalla piti hoitaa ne työt. Olin vähän helisemässä pariin otteeseen. Ihan paras päätös oli palkata osaava ja asiakkaasta huolehtiva kirjanpitäjä. Kyllähän se maksaa, mutta olisin mokannut kuulkaa monta hommaa ilman häntä. Niin kuin sen, että jos tekee ulkomaisille firmoille töitä, se pitää ilmoittaa kerran kuussa 20.päivä verottajalle! Olisi varmaan jäänyt tekemättä, kirjanpitäjä hoitaa. Hän on enkeli.

Mikä on ahdistanut eniten? Mikä on ollut parasta?

Aluksi ahdisti se säätö. Tuntui, etten ikinä selviä siitä suosta, mitä yrityksen aloittaminen vaatii. Mutta selvisin! Seuraavaksi eniten on ahdistanut myynti. Minulla on ollut paljon pieniä yksittäisiä projekteja, joten myymässä seuraavaa saisi olla vähän koko ajan. Samalla pitäisi päivittää blogin ulkoasua, tehdä nettisivuja, kaikkea yrityksen buustamishommia, jotka vievät ihan tuhottomasti itse asiassa aikaa! Olen monta kertaa ajatellut, ettei minusta ole tähän ja seuraavassa hetkessä ajatellut ”vitsi tämänkin selvitin ja opin, vähänkö olen hyvä”. Yrittäjyys on kyllä yhtä vuoristorataa.

No se paras puoli! Sitähän on loputtomiin. Saan tehdä töikseni asioita, mitä rakastan. Saan itse määrittää mitä teen. Voin aivan hyvin (tai siis en voi, oikeastaan pakko) tehdä ison läjän asioita viikonloppuna tai iltaisin, samalla kun voin lähteä aamupäivällä tunnin lenkille. Olen aina tykännyt tehdä asioita itsenäisesti ja olen hyvin omatoiminen ja itseohjautuva, joten yrittäjyys on sinällään ollut ihan mielettömän ihanaa. Olen oman itseni herra ja koskaan ei ole jäänyt mitään tekemättä, olen hyvin tunnontarkka ja teen vaikka yöllä jos niikseen. Autotoimisto on pyörinyt koko kesän, mies on hoitanut ajohommia Kuusamoon ja Hankoon ja minä olen tehnyt hommia.

Samallahan tuo ”voin tehdä aina” on vähän sudenkuoppa, sillä minulla on perhe ja minulla on rajallinen jaksaminen. Olen yrittänyt välillä rauhoittaa viikonloppuja niin, että vaikka kuvaisin silloin tai jotain muuta, keskityn perheeseen ja lepäämiseen myös. Tulee muuten parempaa tekstiä ja jälkeäkin kun lepää välillä! Mutta helppoa se ei ole, kun intoa on!

Yrittäjyys on ihanan joustava juttu nyt kun lapset ovat pieniä ja tuntuu, että olen voinut hyvin joustaa esimerkiksi hoitoaikojen kanssa, ettei päivistä tule loputtoman pitkiä. Tai pystyn viemään lapsen suht helposti keskellä päivää hammaslääkäriin. Yrittäjyys joustaa hyvin tässä elämänvaiheessa, kun lapset ovat pieniä.

Mitä kaikkea olen tehnyt vuoden aikana?

Niin. Tätä kysytään ihan hirveästi. Mitä yritykseni oikeastaan tekee? Hissipuheena sanoisin, että yritykseni luo aitoja sisältöjä innostuneella otteella erilaisiini omiin kanaviini ja tuottaa tekstejä asiakkaiden kanaviin. Tunnen niin yrityspuolta kuin julkista puolta ja hallintoa – kirjoitushommia on mielettömästi! Mielelläni myös esiintyisin ja luennoisin.

Mitä olen tehnyt vuoden aikana? Olisikohan tämä paras tiivistää ranskalaisin viivoin? Töitä joita olen tehnyt:

  • Olen tehnyt erilaisia sisällöntuotantoja yritykselle. Asiakkaina ovat olleet mm. IF vakuutus, Change Lingerie tai Tokmanni. Sisältöjä on ollut yhtä lailla blogissa kuin Instagrammissa.
  • Syksyllä heti kun yritys oli pystyssä, tein muutaman kuukauden ajan viestintäohjetta Pälkäneen kunnalle. Oli muuten hyvin opettavaista palata taas julkishallinnon kieleen ja maailmaan, tykkäsin kovasti!
  • Olen kirjoittanut blogisisältöjä eräälle tamperelaiselle yritykselle
  • Olen auttanut yrittäjiä erinäisissä juoksevissa tehtävissä liittyen esimerkiksi tapahtumantuotantoon
  • Olen pariin otteeseen ollut tapahtumassa paikalla valokuvaajana
  • Olen hoitanut tammikuusta asti erään verkkofirman asiakaspalvelua
  • Olen tehnyt käännöstöitä parille eri firmalle (englannista suomeksi)
  • Olen ns. somekouluttanut yksityisyrittäjää
  • Olen osallistunut somekampanjaan, eli buustannut isoa somekampanjaa vielä isommaksi

Mihin olen pyrkinyt?

Miten olen kehittänyt itseäni?

Mitä haluaisin tehdä jatkossa?

No ihan kaikkea tätä samaa ja enemmänkin! Toivoisin jonkun pysyvämmän asiakkuuden, jonka somea voisin hoitaa, jotta olisi jatkuvampaa työtä eikä kaikki projektit niin lyhyitä. Intoa on kovasti! Että saisi kirjoittaa, ideoida ja inspiroitua, luoda uutta, ehkä esiintyä ja luennoida, rakastan myös esiintymistä!


paita UHANA DESIGN/ farkut BY PIA’S/ korvikset MAANANTAIMALLI/ kengät ADIDAS/ takki VERO MODA

Yrittäjyys ja korona-aika

No tämä. Huoh. Tuntui että syksyllä meni hirveästi energiaa siihen alkuvaiheen säätöön. Oli ihanan paljon hommia ja ajattelin, että yrittäjyys on parasta mitä olen ikinä tehnyt! Sitten se iski. Kaikki kevään sovitut asiat peruuntui. Kaikki jumiutuvat kotiin. Ei ollut verkostoitumishommia, pressejä ja kontakteja, ei työrauhaa kun lapsetkin olivat kotona 24/7. Kyllähän se iski. Harmitti, sillä olin ollut niin hyvässä flowssa juuri maaliskuun alussa ja lista suunnitelmista oli loputon. Yritykselle nettisivut, minulla oli Tampereen kaupungin tarjoama sparraaja yritystoiminnalle, ihan loputtomasti olin tarmoa täynnä. Ja sitten. Mutta minulla ei onneksi ole yrityksessä valtavasti pääomaa tai juoksevia vuokrakuluja saatikka työntekijöitä, eli sinällään olen päässyt hyvin vähällä moneen, moneen muuhun yrittäjään verrattuna.

Siinäpä tiivistetysti ensimmäisen vuoden yrittäjäkuulumisia! Eilen vietettiinkin teemaan sopivasti yrittäjän päivää. En olisi ikinä uskonut, että minusta tulee yrittäjä, mutta onpahan ollut hieno reissu kokea tämä. Toivon kovasti, että töitä riittää tulevaisuudessakin!

Olisi kivaa kuulla mietteitä muilta yrittäjiltä tai yrittäjyydestä haaveilevilta! Aurinkoista sunnuntaita!