Toivepostaus: Härdelli-perjantai

Olette aina toivoneet minun päiväni-juttuja, kun olen kysynyt postaustoiveita. Olen ajatellut, että Instasta näkee niin paljon arjestamme, ettei tällainen enää kiinnosta, mutta toisaalta kaikki eivät ole siellä, eivät katso kaikkea ja onhan se vähän sekavaa settiä välillä. Ne storiesit.

Tallensin siis pitkästä, pitkästä aikaa kameralla päivämme. En tiedä miksi valitsin näin erikoisen päivän, sillä normaali arkipäivä kun kökötän koneen ääressä ja lapset ovat hoidossa on aika erilainen. Tämä päivä oli myös hyvin poikkeuksellinen, sillä en urheillut pahemmin. Ja eskarilainen sai melkein vaparin. Hämmennyin tallentaessani tätä päivää, sillä tuli aika hössötyshärdellipäivä tästä. Niin vauhdikas, etten ehtinyt paljon miettiä kuvia, eli nyt mennään ihan vauhdikkailla räpsyillä!

Mutta pidemmittä puheitta, tervetuloa perjantaihimme mukaan!

6.45 Kello soittaa. Hipsin alas keittämään puuroa ja teelle, näppäilen parit sähköpostit. Ehdin vaihtaa pari sanaa miehen kanssa, joka on juuri lähdössä töihin.

7.15 Lapset heräävät. Syömme yhdessä puuroa, kuopus istuu sylissä. Sitten pukemiset, siistiytymiset ja muut tarkemmin kuin yleensä, sillä tytöillä on edessä Viikarin vuoden syyskuun kuvaukset. Tuntuu, ettemme voi ehtiä.

9.00 Olemme tasan ysiltä eskarissa. Mies on tullut sinne myös kesken työpäivän, sillä on koulun avoin päivä. Ajattelimme sen tarkoittavan jotain ohjelmaa, mutta vanhemmille ei edes puhuta. Saamme siis vaan hengata taustalla. No, 3-vuotiaalle se ei sovi ja aika pian olemme ulkona hiekkalaatikolla ja mies palaa töihin.

10.00 Muut eskarit lähtevät ulkoilemaan, me tutkimme kolmisin esikoisen eskariluokkaa. Ovat tehneet muun muassa pituusmitan, neiti on toiseksi pisin. Tutkitaan askarteluja. Tytöt leikkivät pingviiniä käytävällä.

10.30 Kurvaamme Tallipihalle yhtä aikaa kuvaajan kanssa. Viikarin vuosi kuvaukset ovat aina joka kuun toinen lauantai, mutta nyt olemme olleet jo neljä kuukautta poissa ne lauantait! Korvauskertoja järjestetään aina yksi, nyt se oli keskellä arkipäivää, joten eskarilainen sai sen varjolla lähes vaparin. Kuvat otetaan, tytöt ovat suloisia.

11.00 Treffaamme Tallipihan kahvilassa opiskelukaverini. Syömme nelistään lounasta ”prinsessasalissa”, kuten lapset sitä kutsuvat. Sitten mennään tutkimaan, mitä kaikkea löytyykään Suklaapuodista, apua! Vadelma-balsamico-tummasuklaa on järjettömän hyvää! Tapasin muuten tällä viikolla kolmea ystävää lounaan tai kyläilyn merkeissä. Ihan enkat! Mahtavaa, jäi hyvä mieli.

12.30 Saavumme Särkänniemeen päivittämään kausikorttejamme ja hakemaan muun muassa arvontaan tavaraa (Särkän lippuarvonnat pyörivät IGn ja FBn puolella, käy osallistumassa!). Tapaamme aulassa Koiramäen joulupukin (nykyään tunnistan hänet ilman partaa). Tytöt kyselevät kenelle juttelin. JES! He eivät tunnistaneet!

13.30 Saavumme kotiin. Ajan Särkästä suoraan postiin ja haen sieltä Muita Ihania-blogin Tiinan lähettämän julisteen. Taitava Tiina! Saan sähköpostiini jo kuvat aamupäivän kuvauksesta ja valkkaan niistä mieluisimmat, keitän teetä ja maistelemme esikoisen kanssa pari suklaata kuopuksen nukkuessa autossa. Laitan lakanat koneeseen ja heittelen petivaatteet ulos.

14.15 Kuopus herää, värittelemme kolmisin.

15.30 Mies tulee töistä yleensä aikaisin perjantaisin. Pyydän ottamaan yhden kuvan yhteistyöhön, kuvaan Särkkä-arvonnat, tytöt hakevat pihalta lehtiä kuvia varten ja toimivat assareina.

16.00 Mies lähtee lasten kanssa ulkoilemaan. Minä laitan puhtaat lakanat sänkyyn (jotenkin Muumituttaa), teen iltaruoan ja viesti pamahtaa, että postissa on paketti. ÄH! Juurihan kävin! Mietin, että lauantaille ei ole ruokaa, joten päätän polkea pyörällä 7 kilometriä, käyn kaupassa ja haen postista uutuskirjan, joka paketissa on. Haluan niin lukea sen ja pian, ilmestyy ensi viikolla! Ja eihän sitä nyt täysin voi olla urheilematta voi olla, sainpahan pienen pyöräilyn!

17.30 Palaan kaupasta, muu perhe on syönyt. Teen vauhdilla lauantaille valmiiksi kalakeiton (siitä tuli hurjan hyvää kiitos kylmäsavulohen), mies tekee meille inkiväärishottia valmiiksi. Kaupassa oli ohjeita ja minä innostuin, joten litra juomaa inkivääristä, sitruunasta, hunajasta ja vedestä syntyy. Sitä sitten shotteina juodaan. Mies ottaa kännykällä kuvan kaverilleen, joka intoilee myös inkiväärituotteista. Näky on niin harvinainen (siis mies kuvaamassa ruokaa), että nappaan kameran ja otan kuvan tilanteesta.

18.30 Esikoisen kaveri tulee hakemaan. Nappaamme hänet myös autoon ja hurautamme katsomaan tanssivia vesiä, joista postasin eilen. Kotona olemme aika pian, koska esitys kestää vain 7 minuuttia.

20.00 Tytöt tulevat sisälle pihalta, kaveri menee kotiinsa. Laitan pyykit koneeseen, vien tytöt iltapesulle, mies on kuntosalilla. Siirrymme iltapalalle, samalla kun syövät teen seuraavan päivän synttäreille pakettia.

20.30 Hammaspyykki, iltasatu ja iltalaulut. Meillä on toiminut tosi hyvin se, että toinen lapsista valitsee sadun parittomina, toinen parillisina päivinä. Ei enää iltavääntöä! Hoilottaessani pimeässä antaumuksella Päivänsädettä ja Menninkäistä tulee mies salilta ja ehtii sanoa lapsille hyvät yöt.

21.15 Tulen itse suihkusta, teen iltapalaa (unohdin syödä päivällisen) ja sytytän kynttilöitä. Nyt löllöilyä! Mies tulee alakerrasta lakanoiden ja silitysraudan kera. Apua, pitääkö vielä vetää ne! Minä näpytän tunnin läppäriä, mies silittää päivällä pesemäni lakanat.

22.20 Onko liian myöhä vai katsotaanko jakso Handmade’s talea? Katsotaan. Jakso lipsahtaa kahdeksi. Esikoinen herää ja valittaa ettei saa unta. Otan syliin ja katsomme toisen jakson loppuun. Hän nukahtaa syliini vauva-asentoon. Tunnen ihan hirveän syvää rakkautta häntä kohtaan ja totean, että tässä samassa kohdassa katselimme kolmisin telkkaria 6,5 vuotta sitten alun imetysmaratonien myötä. Samaan asentoon nukahti, on nyt sellaiset 80 senttiä pidempi tyyppi vain. <3

00.15 Mies kantaa lapsen takaisin omaan sänkyynsä, kaadun sänkyyn hammaspesun kautta. Jotain puhuin miehelle, mutten jaksa enää muistaa seuraavana päivänä mitä, aivot eivät tallentaneet.

Sellainen härdellipäivä! Tähän olisikin hyvä laittaa rinnalle sellainen kökin koneella 7 tuntia putkeen päivä! Arkea rehellisimmillään, meidän elämää aidoimmillaan. Kuka tykkää näistä postauksista, paljon niitä toivotaan ja nyt pitkästä aikaa toteutettu!

Mitä pidit? Huikkaa jos olet itse tallentanut tällaisen lähiaikoina blogiisi, tulen lukemaan!

Toivepostaus: Sadekelin (aikuisten) puuhia Tampereella

Sain kesäkuun asuäänestykseen parikin kivaa postaustoivetta, joista ajattelin toteuttaa heti yhden, kun sadekelejä on nyt jonkin verran piisannut. Toiveessa kyseltiin sadepäivän tekemisvinkkejä Tampereella erityisesti aikuisille. Mietin yhtenä iltana tätä pidemmän hetken, sillä minähän teen ihan todella vähän mitään ilman lapsia Tampereella, paitsi käyn urheilemassa. Mutta sitten mieleeni juolahti muutamia juttuja, jotka toki osa sopivat lapsillekin, mutta myös aikuisporukoille. Linkkaan siis samalla vanhoihin postauksiini aiheista, jospa saisitte vinkkejä!

Ensimmäisenä mieleeni tuli pakohuoneet. Niissä ei paljon ole kelillä välillä, kun ikkunattomassa huoneessa uppoutuu peliin. Ihan huikeaa aikuisporukoiden tekemistä! En ole Tampereen pakohuoneista käynyt kuin ElämysTeerin Marien muotokuvat, mutta voin sitä lämpimästi suositella – oli todella taidokkaasti tehty huone ja yksityiskohdat tarkkaan mietitty. Se oli ensimmäinen pakohuoneeni jossa kävin, mutta sittemmin olen käynyt muitakin ja älynnyt, miten vimpan päälle tämä huone oli tehty!

Tampere on museoiden luvattu kaupunki, joten lista niistä kannattaa kyllä tsekata. Yksi ikisuosikki on Vapriikki, siellä riittää aina todella monenlaista näyttelyä, tekemistä niin aikuisporukoille kuin lapsille ja siellä on kaikkea osallistavaa tekemistä, jos ei ole niin taidenäyttelyiden ystävä. Pelipuoli on ihan huikea, kyllä tämä aikuinen ainakin villiintyy kun saa pelata Hugoa! Kuka muistaa iki-ihanan Hugon? Lounas on Vapriikissa myös todella hyvä!

Toinen suosikkini on Milavida Näsikalliolla. Huikean upea rakennus ihastuttavalla kahvilalla ja vaihtuvilla näyttelyillä. Kannattaa kurkata!

Tallipihan kahvila palvelee myös sateella, vaikka alueella ei olisi niin kiva kierrellä kaatosateessa, kannattaa luikkia sisälle teelle tai hyvälle salaatille. Rakastan sitä miljöötä! Auton saa lähelle yleensä parkkiin, joten pitkää matkaa ei tarvitse kipittää sateessa. Juttuni taitavat olla kirjoitettu pääasiassa joulun alla, mutta toimii täydellisesti kesälläkin!

Saunat toimivat sateellakin. Yksi mahtavia saunapaikkoja sateella on Kuuma. Ei pitkää matkaa parkkipaikoilta tai Keskustorin bussipysäkeiltä. Saman katon alta saat herkulliset lounaat, on hyvä a la carte-lista ja tosiaan, sauna kuumana. Saunat ovat yhteissaunoja, eli uikkari mukaan! Pulahdusallaskaan ei ole pöljempi vaihtoehto, vaikka sataisi. Sadetta voi fiilistellä vaikka katetulla terassilla saunajuoman kanssa. Toimii. Illanviettoa voi jatkaa pitkälle iltaan saman katon alla, ei tarvitse juoksennella sateessa vaihtaakseen paikkaa!

Brunssit. Olen kirjoittanut teille monenlaisista brunsseista vuosien varrella, mutta ne toimivat sateella täydellisesti. Brunssilla voi istua pidempään kuin esimerkiksi lounaalla ja tankata välillä lisää tuijotellen kesäsadetta. Ikisuosikkini on eilenkin käyty Pella’s Cafen brunssi ja viime viikonloppuna käyty Viikinsaaren brunssi toimii myös sateella, laiva on katettu ja montaa askelta samasta ei tarvitse kipittää brunssille sisätiloihin. Myös Cafe Pispalan brunssi on huikea, kuten Lillanin brunssi (kuva lounaasta, mutta kävimme kesäkuussa Lillanin brunssilla joka oli ihana!) jaja… Näitä riittää!

Kauppahalli. Tampereen ytimestä löytyvässä Kauppahallissa kannattaa käydä lounaalla esimerkiksi Ohanan Burgereilla tai 4 Vuodenaikaa-ravintolan herkuilla. Istuskella teellä kuuntelemassa aitoa manselaisuutta (olen törmännyt aina vakkariasiakkaisiin siellä ja kuullut tarinoita Tampereesta). Ostaa tuliaisia ja ihan vain fiilistellä tunnelmaa. Siellä saa kulumaan hyvän tovin sadepäivästä ja matkaa voi jatkaa Sokoksen puolelle shoppailemaan, ilman että menee pihalle välissä!

Toki Tampereella on valtava ravintolatarjonta, kaksi leffateatteria, useampi teatteri (kesäteatterikin Pyynikillä on hyvin katettu, ei huolta sateesta), Tampere-talo näyttelyineen, taidemuseot, Sara Hilden jajaja… Lista on siis todella pitkä, mutta nostin tähän muutaman suosikkini!

Saitteko ideoita tai vinkkejä sadepäivään Tampereella? Mitä itse lisäisit vinkkeihin?

P.S. Asuäänestyksen voittajaksi valitsitte asun numero 1, vaikka perässä tuli kolme muuta asua vain äänen erolla. Tasainen äänestys siis! Seerumin sekä Marimekon aamutossut voitti Sari P. KIITOS osallistuneille! Olen niin ihastunut tuohon oliiviöljyseerumiin, että jos joku on lähdössä Kreetalle, tilaan sitä lisää, laittaakaa viestiä! :D

Rauhoittava joulutraditio Tampereella

Viimeisiä marraskuun päiviä viedään ja joulujutut alkavat tosissaan tulla esille. Omia suosikkejani joulutapahtumissa ovat ne, joihin liittyy jollain tapaa ulkoilma, vanhanaikaisuus, traditiot ja rauhallinen tunnelma. Paikat, joissa tytär voi keittää äidille valkoista teetä lumesta ja leikkiä rauhassa. Ei ne, joihin rynnätään hiki päässä joulupukkia jututtamaan, saadaan karkkia ja joululaulut pauhaavat niin, että korvissa soi.

Tällainen ensimmäisenä mainittu, vanhan ajan joulutunnelma löytyy lähes Tampereen ydinkeskustasta, mikä on mielestäni aina yhtä ihmeellistä. Tallipiha on ihana ja rauhallinen paikka muinakin aikoina vuodesta, mutta joulun alla se herää jotenkin tosissaan eloon. Miljöö sopii kuin nenä päähän rauhoittumiseen ja joulutunnelmaan. Vain askel pois ytimestä ja olet rauhaisassa tallissa kuuntelemassa hiljaisella soivia joululauluja ja katselemassa, kun lapsesi silittävät tallin lampaita Veeraa, Annia ja Kerttua.

Tallipihan joulusta löytyy vähän enemmän tohinaa viikonloppuisin ja avajaisia vietettiin viime viikonloppuna. Me emme kuitenkaan pääse viikonloppuisin siellä niin pyörimään, joten valitsimme hiljaisen arkipäivän kuten aiemminkin. Vielä ei esimerkiksi pihan karuselli pyöri päivisin, muttei se menoa hidastanut. Keli oli aivan täydellinen, maa hieman valkea, pikku pakkanen nipisteli poskia ja tytöt kipittivät innoissaan pihalla leikkien. Löysimme muuten pihalta ksylofonin (?), jota emme olleet ennen huomanneet. Mikä riemu lapsilla oli, kun soittelivat sitä kuin ammattiaiset konsanaan! Onkohan se ollut siellä pitkään?

Tallissa lampaiden rapsuttelun lomassa ihasteltiin joulukoristeita, olisi kuulemma pakko saada yksisarviskoristeita kuuseen. Minä itse ihastelin käpykuusia, joita pystyi niitäkin ostamaan kotiinsa. Tallimiehen puodin pihalta on perinteisesti oveemme ostettu upea ja näyttävä kranssi, joita on nytkin myynnissä. Suklaapuodissa on kivasti laitettu esille mm. erilaisia pieniä lahjoja, joilla voi muistaa esimerkiksi päiväkodin henkilökuntaa. Jos joulukalenteri puuttuu vielä, oli tuolla aika houkuttelevassa tarjouksessa laadukas suklaakalenteri! Teimme kesällä maistelukierrosta Suklaapuodin herkuista ja aina ykköseksi jyräävät tryffelit, joita löytyy monessa maussa. Nappasin eilen mukaani appelsiinin, huikean hyvä sekin, vaikka vadelmatryffeli yrittää edelleen pitää ykköspaikkaa.

Kun juoksentelee ympäri pihaa hihkuen ja puuhaten, tulee nälkä. Olemme perinteisesti aina syöneet riisipuurot kahvilassa, mutta puuron kanssa oli eilen ongelmia. MInä tilasin salaatin, jotka ovat ihanan runsaita tuolla ja tyttöjen puurot hyviteltiin hienosti erilaisin tuottein. Näistä ykköseksi pääsi lapsilla ohrarieska, joka oli kuulemma mielettömän hyvää (maistoin, niin oli ja päälle sulava voi teki omansa tietenkin!). Saimme siis mahamme täyteen ja kuopusta ihastutti valtavasti, kun kaksi koiraakin tuli kahvilaan piipahtamaan.

Mitä Tallipihan joulusta voi elämysten, lahjojen ja herkkujen lisäksi löytää? Joulua vietetään aina 23.12.2018 asti ja tallista löytää lampaat sekä Hohde-joulukaupan. Pihalla olevat kojut, joissa myydään käsitöitä ovat auki viikonloppuisin ja 10.12.-23.12. päivittäin. Joulupukki on paikalla taas 23.12. klo 12 -16. Vaahtokarkkeja voi paistaa pihalla 15.12. Pihalla oleva karuselli on auki joulukuussa tiistaista sunnuntaihin. Tontun tapaa pihalla muun muassa itsenäisyyspäivänä. Kaikkea kivaa on tiedossa ja ihanaa jouluun virittäytymistä j0 20 vuoden perinteellä. Kurkkaa lisää ohjelmasta täältä!

Oma päiväni sai paikasta rauhaa ja iloa, lasten riemusta puhumattakaan. Tästä on tullut meidänkin ehdoton traditio jouluun virittäytymisessä!

Kuka on menossa Tallipihalle ennen joulua? Tai onko sinulla joulumuistoja sieltä?