Uhana, Mansen ihanimpia

Kun sähköpostiin kilahti kutsu Uhana Designin vaikuttajailtaan, vastaukseni oli niin villi, että ihan hävetti. Joo joo joo ihanaa tulen, vastasin, sillä tapahtumassa yhdistyi todella monta Mansen ihanaa juttua. Uhana Design, jonka vaatteet ovat yksiä lemppareitani kuten olette varmaan huomanneet, Muusan vegaaniset ruoat (olen vain kerran käynyt Muusassa ja haaveillut siitä sen jälkeen koko ajan, oli niin hyvää!) sekä Muita ihania-Tiinan pitämä korvispaja. Uhanan pisarakorvikset ovat nekin yksi suursuosikkini ja niitä on parissa eri värissä korulaatikossa. Samalla illassa oli tarkoitus kurkkia kevään ja kesään uutuuksia, jotka tulevat huomenna lauantaina myyntiin. Ah mikä kombo!

Ja se, että Tampereella tapahtuu jotain, kuinka ihanaa on, kun iltaan osallistuminen ei vaadi junamatkaa! Iloisin mielin hypähtelin bussipysäkiltä eilen Uhanan liikkeeseen Verkatehtaankadulle, joka on rempattu tyylikkääksi ja yrityksen näköiseksi. Ikkunassa loistavat pastelliset jädet ja sisällä mennään metsän ja vaaleanpunaisen väreissä.

Itse tutustuin Uhanaan silloin, kun ensimmäinen tuote lähti ”lentoon”. En kyllä tiedä oliko se ensimmäinen tuote, mutta muistan kuinka iso juttu mustavalkoiset hupulliset huivit olivat noin viisi vuotta sitten. Muistatteko ne? Silloin kuulin ensi kertaa Uhana Designista ja on ollut mahtavaa seurata, miten yritys on lähtenyt lentoon ja ystävämyynneille jaetaan jonotusnumeroita. Kahden nuoren naisen, Mira Vanttajan ja Hanna Virkamäen perustama yritys on virallisesti perustettu vuonna 2012. Eilen kuulimme lisää yrityksen taustoista, kun naiset kertoivat, että vaatesuunnittelua opiskellessa vähän ahdisti, että he tulevat tuottamaan uutta vaatetta maailmaan. Siksi Uhana valmistaakin vaatteita, joiden toivotaan kestävän pitkään ja olevan ajattomia ja vastuuta kannetaan ympäristöstä läpinäkyvällä tuotannolla. En voi kuin ihailla näitä naisia ja sitä, kuinka he ovat saaneet unelmansa lentoon. Nykyään yritys työllistää jo monta työntekijää ja pisarakorvikset sekä vahvat printit ovat monen tiedossa. Viimeksi lanseerattiin petivaatemallisto näyttävästi Pupulandian Jennin kanssa ja noista lakanoista haaveilen kyllä minäkin, voih!

Lisäksi Uhanassa on ihailtavaa se, kuinka he persoonallisen tyylinsä lisäksi tuovat esiin erilaisia naiskuvia. Rohkeat yrittäjät, rohkea sanoma! Nostan hattua!

Tilaisuudessa saimme myös aimo annoksen vinkkejä siihen, miten pitää huolta lempivaatteestaan ja miten esimerkiksi hoitaa silkkiä, joita moni Uhanan vaate on. Niitä meille kertoi Maria Arkive Aterlierista. Olen itse saanut ompelijalla teetetyn silkkihameen mukana palan Marseille-saippuaa ja ajatellut, että sillä voi pestä vain nyrkkipyykkiä, mutta Maria kertoi keittävänsä siitä pesuaineen kaikille vaatteille. Blenderissä saippuaa paloiksi ja kuumaa vettä sekaan. Hyvän pesukoneen silkkipesuohjelma ja vaatteen laittaminen pesupussiin voi olla jopa parempi käsittely silkille kuin nyrkkipyykki! Oh! Uskallan ehkä tämän jälkeen pestä joululahjaksi saamani Winter Gardenin, joka näkyi eilisessä postauksessa. Lisäksi saimme vinkkejä miten käyttää vaateharjaa ja hohkakiveä pitämään lempivaate hyvässä kuosissa. Mahtavia vinkkejä!

Siinä ihania Muusan vegeherkkuja popsiessani suuntasin vähän pelonsekaisin tuntein kohti koruaskartelupöytää. Materiaalia oli vaikka millä mitalla ja rakastan Uhanan korviksia, millä niistä osaisi valita! Katsoin hämmentyneenä mitä kaikkia hienoja luomuksia pöydässä alkoi syntyä ja sitten päädyin vain tavallisiin pisaroihin. Tiedän niille tulevan käyttöä ja valitsin sävyt sopivaksi uuden HOLIDAY-malliston collariini, joka myös lähti mukaani. Se oli kuin tehty päälleni, rakastan vaaleanpunaista, käytän jatkuvasti Uhanan collareita jaja… Kevätmalliston inspiraationa oli, että mikä vain on mahdollista ja siltä se juuri tuntui. Bring it on kevät, sain superpaljon energiaa Uhanalta! Niin ja totesin, että peukaloni on edelleen keskellä kämmentä ja askartelijaksi minusta ei ole, mutta sinnikkäästi nykersin pisarani kokoon.

Uhanan Miran kanssa muuten juteltiin, että tällaisia korvispajoja pitäisi pitää asiakkaille. Eikö pitäisikin, olisitko innolla mukana?

Täynnä iloista mieltä, joka irtosi kivasta naisporukasta ja lämminhenkisistä yrittäjistä hyppelin sohjossa takaisin kotiin. Arvatkaa mikä paita tänään päällä? Katsotaan kestävätkö DIY-pisarakorvikset tuulessa! 

Ihastuttavaa perjantaita ja energiaa päivääsi! Löytyykö Uhana-faneja ruudun takaa?

Miela – parhaita suomalaisia Tampereella

Suomalaisten brändit ovat viime vuosina olleet ihailtavassa nousussa. Kuinka moni tuntee jo merkit kuten Kaiko Clothing, Cobblerina, Maanantaimalli, VALKAMA, RIEMUpuoti ja Aarrekid? Uskon, että moni on kuullut näistä sekä monista muista kotimaisista merkeistä. Parasta on, kun tuotteita pääsee tutkimaan ja testaamaan livenä, eikö olekin? Nyt Tampereella, Kuninkaankadun sekä Hämeenkadun kulmassa, Sokosta vastapäätä sijainnut Showroom Finnish Brandstore on muuttunut pysyväksi kivijalkapuodiksi nimeltään Miela Designroom. Sloginaan ”Loveable Finnish brands” se tuo ydinkeskustaan suuren määrän suomalaisia tuotteita ja vielä vaihtuvia sellaisia, sillä esillä olevista merkeistä moni vaihtuu parin kuukauden välein.

Sain kutsun Mielan kutsuvierasavajaisiin, mutta olin tuolloin Helsingissä. Päätin kuitenkin että heti kun voin, nappaan kameran kainaloon ja pyörin liikkeessä. Halusin näyttää teille vaaleanpunaisen, maailman kauneimman sovituskopin, pyöriä liikkeessä tutkimassa ja ihailemassa yksityiskohtia ja innostaa muitakin paikan päälle. En löytänyt heti tilaisuutta käydä paikan päällä yksin, joten eilen teimme epämääräisen kuvausreissun Mielaan. Sanon epämääräisen, sillä assarini olivat lähinnä kiinnostuneita vetämään keinutuolilla ympäri ja kiskomaan isot peilit alas seinältä. Kuvasin siis katsomalla toisella silmällä linssin läpi ja toisella peilin kimpussa pyörivään 2-vuotiaaseen. Selvittiin, eikä tullut kallis reissu, ei rikottu mitään!

Suosittelen lämpimästi tutkimaan paikan tarjonnan ja käymään uudelleenkin vaihtuvien merkkien vuoksi. Viime kesänä avattu Showroom on Proakatemian opiskelijoiden perustama, jonka oli tarkoitus olla pop up-liike, mutta joka jatkaa nyt vakituisena kivijalkaliikkeenä. Huikeaa tahtotyötä nuorilta ihmisiltä! Valikoimista löytyy vaatteita sekä asusteita niin naisille, miehille kuin lapsillekin. Liike on superkaunis ja kaikki laitettu esille niin, että niitä on helppo bongailla. Niin ja sovitella siellä superkauniissa kopissa, josta ei ole nyt kuvaa. Käykää kurkkaamassa!

Onko tuttu paikka? Mikä on oma suosikkisi kotimaisista vaate- tai asustemerkeistä?

MIELA DESIGNROOM
Hämeenkatu 20
ma-pe 11-18
la-su 11-16

Mutkattoman kiva Huurre

Joskus ihmisellä käy mäihä. Kuten loppuvuodesta, kun voitin käyttämällä #hungryfortampere neljän hengen illallisen Public House Huurteeseen. Hommaan kuului ruoan lisäksi panimokierros, joten vähän aikaa piti säätää, jotta saatiin hoidettua lastenvahtihommat ja sovittua sellainen ilta, että siinä onnistuu järjestää myös panimokierros. Helmikuu tuntui niin kaukaiselta viime vuonna, mutta odotettu lauantai-ilta tuli nopeammin kuin arvasinkaan!

Me olemme puhuneet miehen kanssa pitkään, että pitäisi testata Huurretta, joka löytyy keskeltä Kalevaa. Kai olemme odottaneet jotain iltaa, että pääsisimme kaksin, mutta miksi, Huurre oli kyllä niin mutkaton ja mukava paikka, että sinne voisi alkuillasta varsin hyvin suunnata lasten kanssa. Itse asiassa tämä käydään lasten kanssa jäi kutkuttelemaan takaraivoon, täytyy toteuttaa vaikka jonain sunnuntaina!

Public House Huurre toimii Sammonkadulla ja samassa rakennuksessa seinän takana on heidän panimonsa. Pieni 130 neliön tila, mutta tarpeeksi toimiva tila, jotta sieltä lähtee mahtavia paikallisia oluita myyntiin. Mikropanimot ovat ainoa kasvava panimoala tällä hetkellä, enkä ihmettele, sillä onhan se nyt eri asia ostaa Tam ja Pere-oluita kuin sitä iänikuista Lapin kultaa. Tiedätte, tuon nimiset leijonat olivat aikanaan Sorsapuistossa ja nyt Tampere-talosta saa leijonankuvilla varustettuja Kaleva Brewing oluita. Omaksi suosikikseni maistellessa nousi Kuru-olut. Juha Kanniston mukaan kierros kestää noin puolisen tuntia, mutta kyllä meidän kyselyiässä olevalla poppoolla taisi lipsahtaa tupla-aika!

Sitten siirryttiin seinän toiselle puolelle syömään ja tutkimaan listaa. Vege-annoksia oli useampi, mistä kiitos ja ruoka oli mutkatonta, mutta silti vähän parempaa pubiruokaa. Pöytään päätyi kaksi erilaista burgeria bataattiranuilla (jotka olivat todella hyviä!), halloumilla täytetty lettu sekä flank steak. Mies kehui pihviä ja talon omaa salsa verdeä kovasti ja kaikki taisivat olla ruokiinsa tyytyväisiä.

Kuten sanoin, paikka oli mutkattoman helppo ja varmasti monen opiskelijan olohuone, mutta monenikäistä porukkaa näkyi lauantai-illan aluksi. Hanasta löytyy vähintään kolmea panimon omaa olutta kerrallaan ja ruoan hinta-laatu suhde oli minusta kohdillaan. Oma lättyannokseni kustantaa 12,90 euroa, eli ei paha!

Oli todella kivaa päästä vihdoin tutustumaan tänne ja tutustua sitten kerralla kunnolla. Panimokierroksia järjestetään maksua ja varausta vastaan, eli jos kiinnostaa tutustua tamperelaiseen pienpanimoon, suuntaa tänne! Minä lupasin jättää kameran mukaan, mutta en sitten malttanutkaan ja räpsäisin muutaman kuvan, sillä halusin tulla jakamaan kokemuksen kanssanne, jos ilta olisi onnistunut. Ja olihan se, erittäin. Kiitos Juha kun pääsimme tutustumaan!

Onko Huurre sinulle tuttu paikka?