Kaupunkijuhannus taas – uhka vai mahdollisuus? Kukkaseppeletunnelmissa silti!

Ihanaa juhannusta ystävät! Tänään viritetään lippu salkoon ja annetaan sen lepatella kesätuulessa läpi yön. Nauretaan ystävien kanssa mökeillä, uidaan ja veneillään, tehdään kukkaseppeleitä ja nautitaan Suomen suvesta. Se tarjoaa nyt jo toista kertaa putken aurinkoisen juhannuksen meille, kuinka ihanaa! Eikä todellakaan unohdeta ajatella teitä, jotka painatte duunia monien juhliessa – kaupassa, terveydenhuollossa, ravintoloissa tai poliisissa. Ajatukseni teille. Toivokaamme juhannuksen olevan mahdollisimman kaunis ja turvallinen!

Juhannusperinteemme

Me olemme taas kotona, niin kuin viimekin juhannuksena. Silloin käytiin Särkänniemessä, tehtiin juhannustaikoja ja saunottiin, lainattiin myös naapurin paljua. Juhannuksena kaksi vuotta sitten olimme kotona, silloin oli ”hätä” maalata kun oli ainoa kotiviikonloppu. Vanhempani olivat apuna lasten kanssa ja minä maalasin niin, että sain jonkun jännetupin tulehduksen. Juhannusaaton 2017 olimme Ahvenanmaalla, se oli ihana reissu ai että! Vuonna 2016 käväisimme Jyväskylässä, 2015 olikin ihan spesiaali – juuri ehdimme pitkästä aikaa viettää mökkijuhannuksen kavereiden kanssa lasten välissä! Pikkuneitomme vietti juhannusta mummilassa tuolloin. Itse asiassa kaupunkijuhannusperinteemme lähti vuonna 2012 siitä, että olimme olleet pari viikkoa New Yorkissa vähän aiemmin ja jotenkin töiden yms. ryydyttämiä ja päätimme kokeilla – ja ihastuimme. Ihan hirveä tuo vanha postaus, mutta linkkasinpahan silti! Kaupungissa on mieletön hiljaisuus juhannuksena, ei ole hyttysiä, ei tarvitse pakata, uimarannalle pääsee kohtuu lyhyellä matkalla jos haluaa, on sauna, ei tarvitse käydä huusissa ja niin edespäin. Yleensä on aina käynyt niin, että olemme paljon reissussa ja kun juhannuksena olisi pakko reissata, ei enää jaksa. No, tänä keväänä oli toinen linja, ei ole reissattu eikä mietitty sitä vaihtoehtoa nytkään!

Mitä teemme juhannuksena 2020?

Tadaa – ollaan siis kotona! Mutta! Meillä on kunniavieraita! Vanhempani tulevat meille ensi kertaa yökylään sitten korona-aikojen. Lapset siivosivat huoneensa heitä varten, on tarkoitus esitellä Frozen 2-juttuja kun se on mummille ja ukille vieras juttu. Uida pihan altaassa, syödä, grillata ja tytöt haluaisivat viedä isovanhemmat Cafe Katollekin. Katsotaan! Aion ainakin aloittaa juoksulenkillä! Mietin juuri, että olin lenkillä vuonna 2013 pienen vauvan kanssa ja missään ei ollut ketään. Se oli jotenkin aika vangitsevaa. Vanhempani ovat olleet meillä Tampereella ainakin nyt sitten neljänä juhannuksena, joten alkaahan tämäkin olla perinne. Heilläkään ei ole mökkiä tai perinteitä mihin mennä, joten sopii hyvin näin!

Mitä laitetaan juhannuksena grilliin?

No apua vaikka mitä! Mies oli eilen tyhjentänyt kaupan, näytti siltä. Oli kalaa savustuspönttöön, uusia perunoita, kesäkurpitsaa ja maissia, rapuvartaita, herkkusieniä, ananasta ja halloumia vartaisiin, jalapenoja täytettäväksi mozzarellalla, oli pihvejä ja oli Huberin huilua, jota kehuvat nyt kaikki sitä maistaneet miehestä veljeeni ja isääni. Alkaa melkein harmittaa, ettei kuulu ruokavaliooni! Meinasin testata itse Aperol Spritz-juustokakkua ja äitini lupasi tuoda perunasalaattia sekä brita-kakkua. Vaikuttaa siltä, että meillä on koko ensi viikoksi ruokaa.


mekko H&M/ korvikset Bracista Kroatiasta, paikallisen taitelijan saaren kivestä tekemät

Mutta nyt lenkille, ajattelin valita ihan uuden reitin, ihastella lupiineja ja hiljaista kaupunkia sekä sen vehreyttä. Kaupunkijuhannus on ehdottomasti mahdollisuus! Aurinkoista ja turvallista juhannusta kaikille! Missä sinä olet tänä jussina?

Tampereen upein piknikpaikka?

Jos tämä kevät on jotain meidän perheelle opettanut, niin se on se, ettei ole kiire. Ei ole täyteen tungettuja viikonloppuja, ei ole suunnitelmia. Eilenkin kello löi aamupäivää, keli oli mitä upein, mies oli heittänyt pyörälenkkinsä ja mietimme, mitä tehtäisiin. No, siivota pitäisi ja pesukone jylläsi, mutta ei helteellä imurointi oikein inspiroi. Mietittiin, että lähdettäisiinkö johonkin piknikille? Pyörät alle ja menoksi, suuntana Hatanpään Arboretum. Voi miksi me emme ole koskaan käyneet siellä piknikillä? Monesti on pyörähdetty ottamassa kuvia, on käyty suunnistamassa, kerran on käyty Arboretumin kahvilassa, muttei koskaan ajan kanssa istuttu. Miksei? Ei muka ole aikaa, ei ole ollut keliä. No nyt oli, molempia, wau mikä sää!

Hatanpään Arboretum

Hatanpään Arboretum on valtava alue Hatanpään sairaalan läheisyydessä, jossa riittää nurmikkoa, puita ja vesimaisemaa loputtomiin. Alueella toimii kaksi kahvilaa ja löytyy myös esimerkiksi yleisövessa. Sen sijaan parkkipaikkoja on aika vähän, eli pyörällä tai julkisilla kannattaa saapua! Arboretumiin vievän tien alkuun on jokin aika sitten valmistunut uusi Sale ja se olikin kooltaan aivan valtava, kävin ostamassa sieltä eväät matkalla. Oli Stockan herkun salaatteja, smoothieita, leivonnaisia ja vaikka mitä ihanaa, piknik-eväitä riitti! Meidän vieressämme ollut roskiskin oli tyhjähkö, mutta lähempänä kaupungin päätä roskikset valitettavasti tursusivat ja roskat olivat pitkin maata. Muistakaa kantaa roskat mukananne pois, ne lentävät siitä maasta kyllä järveen!

Tampereen kaunein piknki-paikka?

Kyllä Arboretum ansaitsee maininnan yhtenä upeimmista piknik-paikoista. Kauniit Pyhäjärvi-maisemat, upeaakin upeammat kukat ja se tila! Ihmisiä oli paljon liikkeellä, muttei tarvinnut kyllä etsiä tilaa. Nautin tämän kotona vietetyn kevään jälkeen ihan valtavasti siitä, että sai katsella ihmisiä pyöräilemässä, juoksulenkillä, eväitä syömässä, uimassa, kalastelemassa, saunalautta lipui edestämme ja… Lämpö, ihmisten ilo ja elämä olivat niin ihanaa katseltavaa. Tytöt rakastivat niin paljon kiipeilyä koivuissa, etteivät olisi halunneet lähteä. Puu toi varjon helteeltä ja tarjosi hirmuisesti puuhaa heille. Reissuun matkoineen vierähti lopulta neljä tuntia, ei ollut kiire eikä hinku lähteä. Kotimatkalla haistelimme alppiruusuja ja tuoksu oli niin upea, että tuntui kuin olisi ollut ulkomailla. Lapsetkin sanoivat, että ihanaa olla lomalla (ei edes oltu, ihan tavallinen viikonloppu).

Kotimatkalla pysähdyttiin vielä jätskeille Soutustadionin kahvilaan (ikinä sielläkään käynyt), kun ei ollut kiire mihinkään. Ihasteltiin maisemaa ja ihmisiä, jotka tuntuivat kaikki olevan kiireettömiä ja onnellisia. Olipa aika täydellinen sunnuntaipäivä! Kuinka moni yhtyy mielipiteeseen, että Arboretum on yksi Tampereen kauneimpia piknikpaikkoja? Mikä on oma suosikkisi?

Mitä lahjaksi opettajalle tai muille juhlijoille? Kurkkaa Valkoinen Puu!

Nyt en malttanut olla kertomatta teille lahjaideaa, jonka itse asiassa itse bongasin somesta tällä viikolla. Tungen nyt siis kaksi postausta samalle päivälle, jos joku sattuu tällä hetkellä pähkäämään vimmatusti lahjaa opettajalle tai muulle viikonlopun juhlijalle. Pakkohan ei ole opettajiakaan millään muistaa, mutta minusta se on ihana tapa, joku pieni kiva juttu. Varsinkin, jos heidän kanssaan ei enää jatketa, niin kuin eskarimme tapauksessa ainakin käy.

Mitä lahjaksi opelle kouluun tai päiväkotiin?

Se teettää aina päänvaivaa. Varsinkin päiväkodissa, jos porukkaa vaihtuu ja on paljon sijaisia tms., olen aina ollut vähän pihalla siitä, kenelle kaikille viedä ja mitä. Sainkin Instagrammissa eilen paljon ideoita tähän liittyen: päiväkotiin on viety muun muassa yhdessä kerättyä herkkukoria, jossa on ollut kesän lämpöisille päiville opettajille vichyä ja muuta kivaa. Myös kannatusta sai saippuakuplat, joista on päiväkodin lapsille yhteistä iloa. Eniten innostuin, kun sain viestin joltain päiväkodin opettajalta – hän oli saanut jätskilahjakortin ja tykännyt paljon. No vien sellaisia! Olen suhtautunut lahjakortteihin vähän kaksijakoisesti, sillä hyvin pienelläkin summalla saattaa keksiä kivan jutun (tai osaa tehdä vaikka itse), mutta lahjakortista näkee aina sen summan. Jouluna vein korealaisia kasvonaamioita, joita ostin laivareissulta. Vitsi että pähkäsin sitäkin, eihän kukaan ota loukkauksena vaan ymmärtää, että ovat joulun hemmotteluhetkiä varten.

Yritin muuten etsiä tänään jätskilahjakortteja, mutta kioskista sanottiin, ettei myydä. Minetti kuulemma myy. Täytyykö vielä siis yrittää uudelleen!

Uutuskahvila Valkoinen Puu Keskustorilla

Valkoinen Puu on yrittäjäpariskunnan, Kirsin ja Markin luoma kahvila. Ensimmäinen kahvila on avannut Kauhajoelle vuonna 2011, seuraavana Seinäjoelle vuonna 2016 ja nyt on Tampereen vuoro. Lukekaa Kirsin ja Markin tarinaa täältä, sehän on kuin sadusta!

Kun vähän tyhjäpäisenä selasin Instagrammia alkuviikosta ja siellä Valkoinen Puu mainosti, että hommaa vaikka lahjakortti lahjaksi, he avaavat pian, lahjaidea opeille loksahti. No siinä! Olin aiemmin lukenut hehkutusta Valkoisen Puun tuotteista somesta, erityisesti niistä kakuista. Janica kehui niitä omassa Instagrammissaan kovasti! Lisäksi Valkoisesta Puusta saa ensi viikosta lähtien lounasta ja muun muassa suolaista piirakkaa ja salaatteja. Eskariopet saavat siis lahjakortit sinne, näin tuetaan yritystä ja uutta kahvilaa Tampereella ja tarjonta on kohtuu laaja, saavat opet sitten käyttää sen miten tykkäävät. Minähän olen esimerkiksi tunnettu teenlitkijä, mutten kestä Clipperin teetä, joita monesti ihmiset tuovat lahjaksi. Näin on helpompi antaa opettajien valita mieleistä, vaikka se summa siinä näkyykin, mitä vähän itse karsastan.

Entä ne Valkoisen Puun kakut?

Otin kotiin palan Britaa ja palan valkosuklaa-vadelma-oreojuustokakkua. Jälkimmäisestä tapeltiin. Katseltiin miehen kanssa hetki ihan hämmentyneinä lapsia, jotka suuttuivat toisilleen kun palat oli tarkoitus jakaa. On niin hyvää, onpa ihanaa! Ei niitä siis selkeästi ole turhaan kehuttu. Oreo-pohja oli mainio ja juustokakku jotenkin jytympää kuin Suomessa yleensä saamani, ehkä siellä maistui myös se amerikkalainen kosketus taustalla!

Ja hei ensi viikon ruokalista näytti todella hyvältä. Keitot kuulostivat täydellisiltä. Pakko päästä testamaan niitä pian! Ihastuin myös teekuppien kokoon – aivan täydellisen suuret!

Mutta sitä ennen, kertokaahan ideoitanne opettajien lahjoista? Laitan korvan taakse jatkoa ajatellen!

Valkoinen Puu
Aleksis Kiven katu 24