Me ollaan valmiina!

Tasan viikko vielä pitää jännittää ja laskea öitä ja sitten se alkaa – joulukuu! Siis aikuisethan ei täällä mitään päiviä laske (eipä!), vaan lapset ovat malttamattomia. Viikon kuluttua alkaa siis joulukuu, mikä tarkoittaa, että vihdoin niitä kalentereita saa avata! Ja onneksi saa, kyllä tätä onkin odotettu. Tule siis joulukuu, olemme valmiita! Joulukoristeita on laitettu esiin pala kerrallaan, polteltu kynttilöitä ja nyt kalenteritkin ovat esillä. Miten meidän kalenterimme valikoituivat tänä vuonna?

Tämä kalenterihommahan on mennyt nykyään ihan hurjaksi, kalentereita täytetty leluilla, kirjoilla, kosmetiikalla ja sillä perinteisellä karkilla. Hinnat ovat kyllä ihan poskettomia, 90 euroa joulukalenterista on… Paljon. Olen kahtena edellisenä vuonna saanut kosmetiikkakalenterin lahjaksi ja siitä on jäänyt ihan ok-fiilis. Kahden vuoden takaisesta Body Shopin kalenterista käytin juuri vikat saippuat, sen mukana tuli ihan liian monta pikkupulloa saippuaa. Viime vuoden Lumene-kalenteri oli parempi, mutta ärsyynnyin, kun kalentereita purettiin somessa ennakkoon ja kalenterin takanakin lukee mitä siellä on – on todella vaikeaa olla spoilaantumatta! Ja pikkupullojen tuoma roskan määrä onkin ihan oma lukunsa.

Mietin, että hommaan tytöille yhden kalenterin puoliksi, jos pääsevät sopuun minkä haluavat. Ei karkkia joka päivälle, joten ehkä kirjakalenteri tai…? Kaveri kehui, että heillä oli viime vuonna Ryhmä Hau-kalenteri, josta tuli ihan fiksuja leluja (moi vaan jos luet tätä!), joten päädyimme siihen. Yksi Ryhmä Hau-kalenteri ja toiselle parittomat, toiselle parilliset päivät. Mietn, että pitäisi tehdä itse kalenteri, mutta sen tein pari vuotta sitten ja yllätyin, miten en jotenkaan keksinyt aina täytettä kalenteriin.

Mutta sitten koittikin yllätys! Serkkutytön ristiäisissä tuore äiti ojensi molemmille tytöille käsintehdyt kalenterit. Olipa aikamoista, että ristiäishommien lomassa teki vielä kalenterit! Ja tätä on nyt sitten odotettu – mitä ihmettä on noissa mystisissä pussukoissa, milloin saa avata? 14 yötä tuntui yhdessä vaiheessa loputtomalta! Mutta kohta, kohta meille selviää tädin pussukoiden sisältö, minuakin kiinnostaa hirveästi!

Viime vuonna minulla oli myös Teeleidin joulukalenteri, josta tulee annos hyvää irtoteetä joka aamu. Se on itsetehty Jyväskylässä, tee on laadukasta irtoteetä ja sillä tukee pienyrittäjää, joten tuo teekalenteri oli minulle itsestäänselvyys. Viime vuonna jäin miettimään Lakridsin kalenteria niin pitkään, että ne loppuivat – nyt sekin on korjattu. Lakukalenteri on taas minulle ja miehelle puoliksi, koska joka luukusta pitäisi löytyä tuplana lakupalloja. Tiedättekö ne järjettömän ihanat, värilliset lakukuulat, joita Lakrids myy?

En siis malta odottaa, mitä tyttöjen kalenterista löytyy, onko Ryhmä Hau menestys ja hei, että voi aloittaa joka aamun joulukuussa lakupalalla ja uudella teemaulla. Unelmissani vielä lumisadetta ikkunasta katsellen ja pimeistä aamuista nauttien. Liian ihanaa! Tule jo joulukuu, olemme valmiina!

Mihin kalenterivalintoihin siellä on päädytty? Iloista marraskuun vikaa viikonloppua!

P.S. Virittelen perinteisesti myös blogin puolelle joulukalenterin iloksenne, olkaahan kuulolla! 

Teetä ja tivolia

Huomenta ja sateista keskiviikkoa! Miten arkeen laskeutuminen on sujunut siellä? Meillä pidetään sairastupaa, vaihteeksi. Mutta siitä ei enempää, vaan ihanasta vapusta! Emme päässeet sairastelujen vuoksi pääsiäisenä Jyväskylään ja seuraavaan kertaan tulee aikaa, joten oli aivan ihanaa päästä nyt muutamaksi yöksi putkeen paikalle. Mies sai järkättyä maanantain vapaaksi ja näin ollen ehdimme nähdä niin kummit, mummit, isomummon kuin ystävätkin. Kiertää tivolin ja nauttia brunssista, joka oli ainakin minulle ja kälylle ihan unelmien täyttymys. Käydä useammalla juoksulenkillä ja kokata mummilassa brunssia. Tuli ainakin syötyä! Kolme yötä tuntui siltä, että olisin ollut jossain minilomalla ja silti tulimme eilen niin ajoissa kotiin, että ehti vaikka mitä.

Mutta siihen vappuaaton brunssiin, se nimittäin nautittiin lempparipaikassani Teeleidissä. Itselleni tällainen brunssi, jossa saa valita kannullisen teetä ja hintaan kuuluu vielä uudelleenhaudutus on ihan parasta. Jokainen seurueessamme valitsi eri teen, kaksi maisteli vihreää teetä, mies otti sitruksisen Halssila-teen, minä perinteisen Assamin ja pikkuveli joi Teeleidin uutuutta, Lady in Blackia. Siinä tuoksui ja maistui vahvasti lakritsa! Esikoinenkin maisteli reippaasti vihreää teetä, näin meille saadaan ehkä toinenkin teenjuoja perheeseen!

Brunssi puolestaan oli kauniisti katettu ja siitä kiva, että mukana oli monia makuja ja kaikkia pienet annokset, joten saimme maistella vaikka mitä. Makeanpuoleinen se oli, mitä käly taas ylisti kovasti, hän kuulemma rakastaa tällaista. Todellinen kello viiden tee, kuten äitini totesi. Oli macaronseja, panna cottaa, herkulliset pienet rahkamunkit, ihanaa fetapiirakkaa, mozzarellapiirakkaa, croissantteja… Ihan napakymppi, jos minulta kysytään. Saimme jopa istua rauhassa teellä, kun lapset päätyivät höpöttämään ummet ja lammet Teeleidin Annelle ja hänen työntekijöilleen. Paikassa on muuten nykyään mahdollista saada myös kuohari teen kylkeen! Kaiken kaikkiaan tunnelma oli ihanan rauhallinen ja viipyilevä verrattuna moneen vappubrunssiin ja hälinään ja meillä oli ihana nurkkapöytä, jossa istuimme rauhassa. Jos brunssia on tarjolla toistekin, lämmin suositus jälleen Teeleidille! He myyvät myös nurkan takana olevien mehiläisten tekemää hunajaa nykyään, tämä oli minulle uusi tuttavuus!

Teeltä siirryimme Suomen tivoliin, joka tekee minulle sen vapun. Emme käy koskaan katsomassa teekkarikastetta tai mene Särkänniemeen vappuna, Särkkä on kesäjuttuja. Ylipäätään vappu Tampereella ei tunnu vapulta. Kyllä sen tekee perinteinen tivoli, jossa on pyöritty lapsena ja teininä, se on vain vappuperinne! Tällä kertaa saimme seuraksi ystäviä ja sydämeni suli, kun katsoin kahta pikkutyttöä kävelemässä käsi kädessä laitteesta toiseen, halaamassa ja syömässä samaa hattaraa. Ystävät ovat kyllä jotain korvaamatonta, enkä voinut olla taas miettimättä, miksi nämäkään eivät asu lähempänä! Erityisen hellyttävää heissä on se, että isänsä ovat tunteneet koko elämänsä ja jakavat monet muistot, toivottavasti näillekin tytöille niitä kertyy.

2-vuotias hurjapäämme halusi juosta myös isompien perässä kaikki laitteet mihin pääsi, mitä kovempi vauhti, sitä leveämpi hymy. Väliajat hän tanssi tivolissa pauhaavien musiikkien tahtiin ja nautti vappuhumusta. Kyllä oli ihana vappuaatto lasten ehdoilla ja onneksi vielä sateeton sellainen!

Väsyneet tytöt jatkoivat iltaa kylpemällä mummilassa, mekin palasimme mummilaan jutellen siitä, miten tällaisista vapuista jää niin paljon parempi mieli kuin niistä rymyvapuista. Kiitämme seurasta ystävät!

Sitten vielä loppuun: Teeleidi uusii pakkauksensa ja uudet pakkaukset ovat sekä tyylikkäitä, että kivan informoivia, sillä niistä näkyy pitkälle onko kyseessä vihreä, valkoinen vai musta tee. Rooibos on saanut suloisen pinkin paketin ylleen. Anne antoi nämä minulle maisteltavaksi ja olen jo haudutellut useamman mukillisen niin mustaa kuin rooibosta, jotka ainakin ovat ihan napakymppejä. Rooibos on rocky road-versiota ja ihan oikeasti maistuu ihanan kermaiselle, hyvin erilaiselle kuin perinteinen rooibos! Join kolme mukillista eilen iltateetä, ihanaa!

Mustassa teessä maistuu puolestaan mm. ruusunmarja, gojimarja, vadelma ja granaattiomena ja siitä lähtee ihanan marjaisa ja hieman kirpeä tuoksu. Vihreä tee kätkee sisälleen mangoa ja aurinkokukan terälehtiä ja valkoinen puolestaan granaattiomenaa ja magnoliaa.

Koska keli on ainakin Tampereella nyt kurja ja sateisella kelillä teen juominen on ihanaa, päätin arpoa yhdelle lukijalleni tuon valkoisen ja vihreän teen. Huikkaa tähän postaukseen mitä vain, vappukuulumiset, lemppariteesi, toukokuun suunnitelmat tai päivän fiilikset – ja olet mukana kahden teen arvonnassa! Suljen arvonnan sunnuntaina 6.5.2018 klo 18. Toki saa kommentoida vappujuttuja muutenkin, jos et halua mukaan teearvontaan.

Ihanaa keskiviikkoa sateesta huolimatta, heittäkäähän vappukuulumisia kehiin!

Tikkulan Teeleidi

Kuulkaa. Te olette lukeneet Teeleidistä blogistani monta kertaa, mutta jos 1-vuotiasta teenhaistelija kohdellaan potentiaalisena asiakkaana, niin minun on pakko kirjoittaa tästä taas, niin paljon ilahduin! Sydän meni mykkyrälle, kun ensiksi nelivuotias ja sitten yksveeni nuuhkivat läpi Teeleidin jouluteet mumminsa kanssa. Miten sitten päädyimme Vaajakoskelle teenhaisteluun?

Vaajakosken vanhassa tulitikkutehtaassa, Varassaaressa toimii Teeleidin tehtaanmyymälä, jossa en ollut koskaan käynyt. Siellä vietettiin marraskuussa joulunavajaisia ja Anne kertoikin tuolloin, että hän haluaisi saada lisää näkyvyyttä Varassaarelle. Hyvin moni tietää vastapäisen Naissaaren Jyväskylässä, mutta Varassaari on jäänyt vähemmälle huomiolle. Minä olen viimeksi ollut tuolla tiellä yli 12 vuotta sitten, poistuessani omista häistäni! Huih! Tulitikkutehtaan rakennus on puolestaan tehty Varassaareen vuonna 1917, mutta otettu käyttöön vasta vuonna 1919 ja aina vuoteen 1995 asti siellä on ollut toimintaa.

teeleidi+tikkula+vaajakoski teeleidi+tikkula teeleidi+tikkula+karkki

Oli siis aika käydä kurkkimassa, minkälaiselta vanha tikkutehdas näyttää. Ongelmana on ollut, ettei tehtaanmyymälä ole ollut viikonloppuisin, niin käymättä on jäänyt. Joulukuussa se on myös viikonloppuna auki, joten meidän neljän hengen sekä samalla kolmen sukupolven tyttökööri päräytti paikalle lauantaina.

Miljöö vanhojen tehdasrakennusten keskellä on kaunis. Sinne voisi jäädä muuten vain kävelemään ja kuvaamaan. Me astuimme kuitenkin sisälle teen maailman ja äitinikin ihasteli, miten upeasti joulua oli laitettu esille. Vanha tehdas oli pienehkö, mutta tunnelmallinen tila. Sielläkin voi juoda kupposen teetä tai ostaa vaikka tuliaiset ja joululahjat, ideoita piisasi! Lähellä olevasta Pandan tehtaanmyymälästä voi sitten samalla reissulla hakea joulupöydän täyteen konvehteja. Eilen Tikkulassa oli pidetty ihan ekaa kertaa teekurssikin, jossa sai tehdä oman nimikkosekoituksen – minä haluan kyllä myös sellaiseen joskus mukaan!

tikkula+mangomadness teeleidi+tikkula+joulutee teeleidi+tikkula+joulu teeleidi+cookies teeleidi+joululahja mopo+tikkula+teeleidi

Teeleidillä on useampi joulutee valikoimissaan ja nyt kun olen nauttinut erilaisista teelaaduista irtoteekalenterini myötä, halusin kuitenkin tutkia kaikki jouluteevaihtoehdot. Ennen vain valitsin sen mustan automaattisesti. Kun minä höyrysin kamerani kanssa siellä täällä, alkoi myyjä availla teepurkkeja ja lupasi, että niitä saa tuoksutella. Äitini ei juo teetä siinä missä eivät vielä pikkuneiditkään, mutta siinä nuo kolme innokkaina tuoksuttelivat teetä. Kuopus haluaakin joka aamu haistaa äidin teemukia, joten hänelle oli hyvin tärkeää olla osallisena hommassa. Minä katselin hymyillen, kun hänenkin annettiin haistaa, eikä naurettu heti pienelle. Kiitos siitä lauantain myyjättärelle! <3

Nuo kolme muuten päätyivät samaan valintaan kuin itsekin olisi päätynyt, eli Oi kuusipuuta lähti mukaan. Se sisältää vihreää ja mustaa teetä sekä joulun mausteita, oli aikamoinen herkku joulumarkkinoilta ostettujen lusikkaleipien seurana!

Oletko vieraillut Tikkulassa? Juodaanko siellä jouluteetä tai vai mieluummin glögiä?

P.S. Huomiseen asti ihan huippu peliarvonta auki täällä, käy osallistumassa!