Erilainen joulustressi

Eilen oli kaikki jotenkin hetken ”normaalisti”. Lunta (räntää) tuprutti taivahan täydeltä, lapset väänsivät pihaan Olafin ja minä paketoin pienet muistamiset päiväkodin ja eskarin opettajille. Oli hyvä mieli tehdä juuri heille paketteja, tekevät mieletöntä työtä koko ajan. Oli hyvä mieli lumesta ja siitä, että maisema oli hetkellisesti valkoinen.

Tämä syksy on ollut upea, olen ollut hyvin kiitollinen siitä, että olen saanut tehdä töitä. Samalla olen sitten tehnyt niitä aika paljon, myös viikonloppuisin. Sitä myyntityötä ja työpaikkojen hakua on ollut paljon, se vie hirveän paljon aikaa, eikä välttämättä johda mihinkään. Juuri eilen sain yhden kieltävän vastauksen paikasta, jota halusin tosi paljon ja siitä sisuuntuneena tein seuraavat pari tuntia hakemusta toiseen paikkaan.

Lisäksi yrittäjähommien opettelu on vaatinut ihan oman veronsa, kun oli aluksi todella pihalla kaikesta. Esikoinen on ensi kertaa viisi kertaa päivässä jossain hoidossa, kuopus ei ole kokopäivähoidossa, mikä sekin aiheuttaa välillä minulle aika täysiä päiviä jos tiedän, että seuraavat kaksi päivää hän on kotona. Olen mennyt todella lujaa viimeiset kuukaudet ja tuntuu siltä, etten osaa pysähtyä. Joulunhan voisi käyttää naputtelemalla työhakemuksia ja sähköposteja ja tekemällä verojuttuja ja…! Eikö?

Mutta tiedostan myös, ettei sitä niin voi käyttää. On pakko pysähtyä muutamaksi päiväksi, olla vain ja antaa aikaa rakkaille. Onneksi tammikuulle on ainakin ihan hyvin hommia, josko ehdin keväälle niitä vielä lisää saamaan. Tuntuu, että ensi kertaa vuosiin väännän hommia sinne jouluun asti, enkä ehdi pysähtyä lauleskelemaan joululauluja tai käydä kirkossa (oikeasti, joululaulut ja konsertit kirkossa olisivat ihan must!). Mutta sitähän se on monella, työnteko ja ruuhkavuodet.

Olen yrittänyt ajatella, että keskityn vaan kaikkeen siihen, mitä olemme ehtineet tehdä, enkä ajattele, että samperi, jäi nyt käymättä ehkä kokonaan Tampereen joulutorilla. Olemme viettäneet jo marraskuussa minijoulun. Nähneet jouluisen Tukholman, olen käynyt Tallinnan joulutorilla, polttanut joulukynttilöitä, lähettänyt muutaman kortin, availlut joulukalentereita, leiponut pipareita.

Joulumieli meinaa jäädä kiireen jalkoihin sekä sen stressin, ettei tiedä mitä ensi vuosi tuo tullessaan. Täytyy vaan luottaa, että kyllä se siitä. Omansa on tuonut oloon talven puuttuminen ja suru siitä, olemmeko jo tuhonneet pallon lopullisesti. Se on saanut osaltaan keskittymään vain elämyslahjoihin ja yhdessäoloon.

Tänä aamuna viedessäni lapset päiväkotiin ja eskariin lainasin kirjastosta kaksi VIP-lainaa. Luen jouluna jos ehdin, jos en, en ota stressiä. Illalla on eskarin joulujuhla, josta on puhuttu kuukauden päivät. Huomisen jälkeen alkaa miehelläkin 9 päivän loma, jota niin hän kuin lapset ovat odottaneet kovasti. Ensi viikolla ympärilläni on vanhempani, molemmat veljeni perheineen, mummoni ja lapseni. Voiko parempaa toivoa? Koristelemme kuusen, lämmitämme paljun ja pysähdymme. (Arvatkaa vaan stressaanko että joku tulee kipeäksi, miksi aina mielessä hakkaa joku negatiivinen juttu!). Maailma ei siitä kummemaksi tule, vaikka olisin paikallani kolme päivää.


mekko Budapestistä/ kengät DR.Martens (second hand)/ korvikset WOOD MIND/ rannekoru OXXO

En siis stressaa jouluruoista, lahjoista, paketoinnista tai mistään perinteisestä, vaan siitä, etten osaa enää pysähtyä. Nyt suljen somen ja naputtelen vielä pari päivää kirjoitushommia (se on muuten myös niin, että kun saa tehdä sitä mitä rakastaa, on vaikeaa pysähtyä! En siis tarkoita kuulostaa negatiiviselta, vaan olen enemmänkin kauhean innoissani kaikesta mitä saan tehdä!). Ilmoittauduin tammikuussa alkavalle kirjoituskurssillekin ja ennakkotehtävä pamahti eilen spostiin. Se on hurjan kiva ja haluaisin tehdä senkin nyt heti, mutta yritän rauhoittua. Sen ehtii sitten alkuvuodesta. Ihan varmasti. Paras joululahja, minkä voin antaa itselleni tai lapsilleni on pysähtyä nyt hetkeksi.

Tunnistatteko tämän olon? Ettei enää voi kuvitella vain olevansa? Millaiset fiilikset sinulla on näin viisi päivää ennen joulua?

P.S. Tänään lähtee arvotaan kolmannen joulukalenteriluukun sisältö, vielä ehdit osallistua täällä!

Jouluinen skidien risteily

*kaupallinen yhteistyö Skidit Festarit ja Silja Line kanssa

Kun vettä vihmoi urakalla taivaalta, oli mitä parhain idea nousta jouluisen Silja Symphonyn kyytiin, jossa ovella odottivat tontut, Harri Hylje tonttulakissaan sekä itse joulupukki! Lasten into ja jännitys oli käsinkosketeltavaa kun kävelimme laivaan sisään. Isompi hössötti kaikkea bingosta karkkiin ja discoon, pienempi mietiskeli missä ihmeessä me muka nukutaan. Edellisestä hänen risteilystään oli vuosi ja siinä ajassa pieni oli jo unohtanut laivan hytit ja herkut, mutta isosiskon innostus tarttui häneen kyllä täysillä. Hyttiin päästessä olivat molemmat tytöt jo aivan täpinöissään!

Voi sitä riemua kun vastassa oli muumihytti, jossa odotti niin muumilimpparia, hattivatti-lamppu kuin liitutaulu liituineen. Muumihyteissä on hieman perushyttiä enemmän tilaa ja ne ovat kerroksessa 11., joka oli ihan superhiljainen yöllä. Suuri plussa! Lisäksi ikkunasta pääsee kurkkimaan kävelykatukannelle, tuo ikkunalla istuskelu on ollut omaa suosikkipuuhaani 1990-luvulta asti. Niin se näytti olevan lastenikin mielestä jälleen mieluista, istuivat ikkunalla piirtämässä liitutauluun ja fiilistelemässä ihmisten puuhia. Ihan siinäkin katsellessa menisi aikaa, mutta Skidit-risteilyllä on sananmukaisesti skideille paljon puuhaa. Vaikka menimme koko ajan jossain, emme millään ehtineet kaikkeen osallistua!

Aloitimme illan laivan buffetista, jossa on tarjolla joulumenu. Viihdyin aika pitkälti vegetarjonnan parissa, mielettömän hyviä salaatteja, falafeleja, juustoja ja sinappeja. Kaikki perinteiset jouluruoat laatikoista kinkkuun ja rosolliin löytyy myös ja jälkkärit ovat jouluisia. Lapsia ihastutti piparilaiva, joka oli kuulemma mielettömän hieno!

Heti syömisen jälkeen hyppäsimme jouluparaatiin, joka meni läpi laivan ja päätyi Starlight-yökerhoon, jossa oli Tonttuorkesteri Punakuonojen joulukeikka. Olipa hei ihan mielettömiä ammattilaisia koko kööri, niin taitavasti vaihtuivat soittimet ja laulu oli mahtavaa. Tällä keikalla viihtyivät vanhemmatkin! Sannis Sundström, Riina Riikonen, Miia Reko sekä Juha Pulli vetivät mielettömän tonttushown, johon lapsetkin pääsivät osallistumaan keksimällä muun muassa sanoja tontuille. Tähän olisi ihan erikseenkin voinut ostaa liput, todella ammattitaitoinen show!

Tonttuhommista pääsimme morjestamaan joulupukkia ja ihailemaan laivan muitakin esityksiä. Viihdettä laivalla kyllä riittää! Innokkaana lapset täyttivät myös lasten bingoja, joista piti ruksia aina näkemänsä juttu. 3-vuotias ruksi menemään kaikki katkaravusta pyöreään ikkunaan, mutta 6-vuotias täytti hyvin rehellisesti bingon. Hetki piti etsiä muun muassa vauvaa ja tuttia, mutta nekin nähtiin!

Illalla tanssittiin vielä itsemme hikeen discossa ja sitten siirryttiin latamaan akkuja Tukholma-päivää varten. Tukholma-päivä on minusta aina kivointa aloittaa Tavolata-ravintolan erikoisaamiaisella, jossa pöytään kannetaan haudutettu tee ja tunnelma on rauhallinen. Katsoivatpa tytöt päivän joulukalenterinkin eli Tonttuakatemian jakson siinä samalla kännykästä. Teemaan sopivasti! Aamiaisen jälkeen oli vuorossa tonttujen aamujumppa ja hoilaamme edelleen kaikki biisiä ”tonttu tanssii pienen tanssin!”. Olipa tarttuva! Sitten kurkimme keulasta edessämme aukeavaa Tukholmaa, jee, perillä ollaan!

Tukholmassa oli upeaa, joskin myöskin aika lämmintä ja lumetonta vuodenaikaan nähden. Joka puolella oli jouluvaloja sekä joulukoristeita ja me suuntasimme tutkimaan perinteistä vanhankaupungin Stortorgetilla sijaitsevaa joulutoria. Yllätyin miten pienehkö se oli, mutta lapset söivät mielestään maailman parhaita lämpöisiä manteleita, maistelimme glögiä ja sahramipullaa. Ei kyllä mennyt sahramipulla jatkoon, mutta muuten oli ihanaa käydä fiilistelemässä! Torin vieressä olevasta uudehkosta kaupasta Amaretti Virginiasta ostimme joulukakun matkaan. Omistaja kertoi, että heillä on itsellään menossa niitä kakkuja jo tänä vuonna viides ja että tuotteita voi tilata Suomeenkin, jos ihastuu makuun! Kakku kainalossa suuntasimme vielä metroon ja junaan ja kohti Mall of Scandinaviaa – oli pakko piipahtaa myös Disney Storessa näin joulun alla! Se meinasikin olla aika haastava reissu, saada lapset ulos ostosten ajaksi ja piilotella ostostaan ja… Katsotaan onnistuimmeko!

Takaisin laivalla pääsi kuopus juoksemaan suoraan Harrin syleilyyn taas. Se oli kuulemma parasta ja ihanan pehmoinen halata! Meille on jo syntynyt pieni traditio mennä uimaan Tukholman jälkeen ja niin teimme nytkin – suuntasimme 12. kerrokseen lillimään poreissa, istumaan saunassa (saunaihmiset aina valmiina!) ja istumaan höyrysaunassa. Se on oikeasti todella ihana tapa rentoutua, kun päivän on paahtanut menemään ja askelia kertynyt!

Uimisen jälkeen piipahdimme lasten discossa, mutta meillä alkoi olla kaksi hyvin nuutunutta ja nälkäistä lasta, joten kävimme vain nappaamassa discosta yhden puuttuvan rastin bingoon: DJ nähty! Kuten sanoin, yksi pieni ei harkinnutkaan huijaamista, vaan halusi ehdottomasti nähdä varmasti kaiken. Palkinnoksi bingosta sai iltasadun, joka luettiinkin heti hytissä. Lapset olivat sen verran väsyksissä, että myöhempi kattaus buffetissa meinasi olla haastava, mutta piristyivät kyllä vielä ruoan voimin. Olipa hieman siistiä tehdä itse pehmiksiä ja saimme muumitehtäviäkin tarjoilijalta viemään huomiota väsymyksestä. Minusta lapset otetaan aina hirveän hyvin laivalla huomioon!

Juttelimme eilen miehen kanssa siitä, että olipa kivaa lähteä näin joulukuussa laivalle ja varsinkin tällä Skidit-teemalla. Oli koko ajan kivaa ohjelmaa (olisi ollut muun muassa kaksi askartelupajaa, mutta niihin emme ehtineet), oli jouluasuun puettu laiva ja jouluisia herkkuja. Tukholmassa olisi ollut joka puolella ihania jouluvaloja ja fiilistelyjä. Laivalta ja maista sai hankittua ne muutamat lahjat. Oli paljon lapsiperheitä, eli oli samanhenkistä porukkaa liikenteessä. Skidit-risteily on kyllä meidän ehdoton suosikki, jossa riittää puuhaa. Helmikuussa lähtee seuraava Skidit-risteily, jonka teemaa en vielä bongannut. Tänä syksynä oli mukana yhdellä Skidit-risteilyllä mm. meidän lasten synttäreillä ollut Juhlaprinsessa, se olisi kyllä ollut myös mieletön hitti. Ehkä pääsemme ensi vuonna näkemään prinsessan aalloilla!

Oletko käynyt jouluisessa Tukholmassa tai menossa vielä ennen joulua?

Edullista ja kivaa puuhaa Tukholmassa!

Terveisiä Tukholmasta, jossa pyrähdimme naisten reissulla. Tähän aikaan risteilemisessä on puolensa – on väljää ja ravintoloissa sekä leikkitilassa helppo liikkua. Toisaalta tytöt kyselivät miksei ole Harri Hyljettä ja muita juttuja kuten kesällä, mutta unohtivat ne, kun pääsivät laivan kylpylään. He olisivat olleet siellä koko risteilyn! Väljään aikaan Muumihyttejäkin oli hyvin vapaana ja siellä oli lasten iloksi liitutaulu mihin piirtää ja Muumitkin näkyivät telkkarista. Puhumattakaan siitä lisätilasta, se kyllä tekee todella paljon hyttiin. Jos vähän myöhemmin olisimme menneet, olisi tiedossa ollut joulubuffaa ja Tukholman joulutoritkin olisivat auenneet. Ne olisi kivaa nähdä! Mutta tämä oli nyt ainoa väli joka kävi kaikille, joten sillä mentiin.

Laivalta mieleen jäi esikoiselle piirrustuskilpailu, jossa voitti ja sai valita Frozen-palkinnon ja meille kaikille se kylpyläreissu. Lisäksi laivalla esiintynyt ryhmä TODES jäi mieleemme. Jotenkin sitä ajattelee, että laivalla on vaan jotain sinnepäin kyhättyjä esityksiä, mutta akrobaattitanssijoista koottu ryhmä vangitsi kyllä todella hyvin. He olivat mielettömän taitavia ja iloksemme esitykset erilaiset eri iltoina, eli kannatti mennä uudelleenkin katsomaan.

Mutta sitten, se Tukholma! Aina ihana Tukholma, jonne oli luvattu kaatosadetta, joten päätimme etsiä sisäaktiviteetin. No, pisaraakaan ei taivaalta tullut koko päivänä, joten helppo oli onneksi sen puolesta liikkua. Suuntasimme Hallwylska Museetin, joka löytyy ihan keskustasta Hamngatanilta. Museossa on yksi todella hieno puoli – siellä käyminen on ilmaista. Audiokierros maksaa, mutta pienten kanssa sitä olisi mahdoton kuunnella, joten menimme vain omin päin tutkimaan.

Hallwyllin perheelle talviasunnoksi vuonna 1898 valmistunut palatsi on jo itsessään upea ja vaikuttava. Se palveli asuntona vain vuoteen 1920 asti, jolloin se luovutettiin Ruotsin valtiolle museokäyttöön. Paikassa on myös sisäpiha ja kahvila, joka on auki keväällä ja kesällä. Lisäksi alakerrasta, narikoiden takaa löytyy leikkipaikka, jossa oli muun muassa suloinen nukkekoti, vanhan ajan puhelin ja muita leikkikaluja, joiden parissa lapset olisivat viihtyneet pitkään.

Me kiersimme kohtuudella vauhdilla saleja ja makuuhuoneita, sillä kaksi pienintä eteni juosten. Palatsin yksi huone oli täynnä posliineja, joista suurinta osaa ei oltu koskaan käytetty! Niitä oli kerätty matkoilta ja yksityiskohtia olisi tutkinut ympäri palatsia vaikka kuinka kauan. Yläkerrasta, makuuhuoneiden viereistä löysimme kuitenkin jotain todella upeaa. Siellä on aina vaihtuva näyttely, joka oli tällä kertaa Krakovan seimentekijöistä. Tuo näyttely oli erikseen ja maksoi aikuisilta 69 kruunua, eli noin seitsemän euroa. Arvoimme menemmekö sinne, mutta kun niin pitkällä oltiin, kävimme hakemassa liput. Ja kannatti. Teokset olivat aivan uskomattomia! Mielenkiintoista muuten, miksi lähes jokaisessa talossa oli jouluseimen rinnalla piru tai luuranko? Minulle tämä ei selvinnyt, kertokaa jos joku tietää tästä perinteestä!

Erilaisissa taloissa on kuvattu Krakowaa pienoiskoossa ja yksityiskohtia piisaa loputtomiin. Monessa on mekanismeja, joten enkelit soittivat trumpettia ja ovet menivät auki ja kiinni. Karusellit pyörivät ja katseltavaa riitti. Jouluseimi-teemalla tehdyt talot voivat olla parhaimmillaan kaksi metriä korkeita ja kolme leveitä. Mies, joka oli tehnyt upean talon, jossa oli 54 trumpettia soittavaa enkeliä on kilpaillut talojen teossa vuodesta 1961 ja täyttää ensi vuonna 79 vuotta. Tähän taloon hänellä meni 3000 työtuntia, mutta upea Krakova inspiroi aina vaan.

Onneksi menimme katsomaan nuo joulutalot, ne olivat ehdottoman upeita ja jotenkin ennen näkemättömiä! Suosittelen lämpimästi kurkkaamaan Hallwylska museon, joulutaloja siellä pääsee ihailemaan aina 21.1.2019 asti! Ja hyvin pärjää paikassa lasten kanssa, tosin kärryt täytyy jättää parkkiin, mutta muuten lapsillekin piisasi ihmeteltävää. Siitä oli hyvä jatkaa nurkan taakse lounaalle yhteen Tukholma-lemppareista, oli Vigårdan salaatille ja hamppareille. Suosittelen! Onko mitään parempaa kuin ilmaiset museot, joissa kaikille riittää katseltavaa? Saimme varmasti paljon enemmän irti kuin mistään shoppailukierroksesta (tosin eksyin vieressä olevaan Sephoraan kuitenkin, mutta ei siitä sen enempää…).

Onko Hallwylska tuttu? Mitä suosittelisit Tukholmasta?