Nainen junassa

Käsi ylös, onko siellä ketään, ketä nämä karmeat kelit eivät harmittaisi? Meillä on mennyt aikaa sairastellessa, itseltäni lähti ääni, yksi alkoi oksentaa ja näin ollen tytöille tuli viikon tauko päiväkodista. Tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei ole ollut juuri omaa aikaa milloin tarttua näihin blogijuttuihin. Nyt kun pääsimme taas poppoolla pihalle ja olisin itse pitkästä aikaa juoksukunnossa, ei voi kuvitellakaan juoksevansa tuolla jäätiköllä! Lapset kaatuilivat koko ajan ja kun sinnikkäästi menimme luistelemaan, tuuli niin että meinasivat lentää sen myötä. Voi itku. Tuuli oli mukana myös näissä asukuvissa, joissa tukka meinasi lähteä päästä ja siksi käsi on tukassa lähes joka kuvassa. Olen niin asunut tässä Uhanan meduusa-paidassa, heillä on kyllä maailman kauneimmat collarit!

No, onneksi nämä nyt eivät ole elämän isoimpia juttuja ja ajattelin tulla kertomaan teille kuinka kohtasimme junassa sunnuntaina naisen. Tuo nainen oli minusta upean tyylikkäästi ja epäsuomalaisesti pukeutunut ja päätin sitten kommentoida sen hänelle. Mies usein ihmettelee, kun tulen junista ja busseista täynnä tarinoita, mutta näin kävi tälläkin kertaa. Tuosta kommentistani lähti tunnin kestänyt keskustelu, jossa kävimme läpi sitä, mikä elämässä ja työelämässä on tärkeää. Kuinka hänkin tekee nyt töitä, joissa on oikeasti kivaa. Kuulimme koskettavan kertomuksen siitä, kun nainen oli perheineen ollut tsunamissa. Sen kuunteleminen oli hyvin koskettavaa ja hän kuvaili veden liikettä niin, että näin silmissäni ne kauhut ja hotellista ulos paiskautuneet ammeet ja vessanpöntöt.

Tunnistin naisessa hirveästi samoja luonteenpiirteitä kuin itsessäni ja kun hän heitti pari kommenttia miehensä luonteesta naureskelimme oman mieheni kanssa molemmat. Kuulosti nimittäin erittäin tutulta! Levottoman ja fiilispohjalta elävän naisen kanssa pitää selkeästi olla rauhallinen ja järkevä kanssaeläjä. Vaihdoimme fiiliksiä siitä, miten matkoilla tulee aina tehtyä kaikkea ja nähtyä paikkoja, koska miehemme jaksavat ottaa selvää ja kartoittaa vaihtoehtoja etukäteen. Itse on vain sellainen huuhaa-heittäytyjä. Ylitin itseni viime vuonna, kun tein Köpiksen reissulle kolme pöytävarausta!


paita UHANA DESIGN/ farkut BY PIA’S/ kengät SO WHAT/ takki HALTI (saatu)/ korvikset CORUU (saatu)

No mutta. Tuo nainen oli hirvittävän inspiroiva. Isoäiti jo, mutta nuori sellainen. Täynnä tarmoa, energiaa, kuplivaa iloa ja ennen kaikkea elämäniloa. Hän eli täysillä ja teki sitä, mitä rakasti. Inspiroiduin hurjasti tuosta naisesta junassa ja olin vähän pahoillani, kun hän jäi puolivälissä matkaamme pois junasta ja juttu katkesi. Hänen naurunsa jäi soimaan korviini ja tyylinsä ilahdutti. Kyllä kuulkaa kannattaa höpöttää vieraille ihmisille, siitä voi voimaantua ihan tosissaan ja saada eväitä omaan ajatteluun. Suosittelen! Kerran kun juttelin junassa vierustoverin kanssa, kuulin hurjat tarinat kuinka hänet oli pahoinpidelty Berliinissä ja mihin kaikkeen se oli johtanut. Mutta se onkin jo toinen tarina, nyt vain suosittelen, että jutelkaa vieraille ihmisille, ihan missä vain!

P.S. Tammikuun asuäänestys päättyi ja palkinto lähti Pirkolle! Voittaja-asuksi valitsitte puolestaan asun numero 3, joka löytyy tästä postauksesta. Kiitos kaikille osallistuneille!

Joulukuun kootut ja tuoksuarvonta!

En ole unohtanut tätä kuukausikoostetta ja arvontaa, on vain päivät hurahtaneet liian nopeasti. Tänäänkin (siis eilen, lauantaina) lähdin liikkeelle aamukympiltä ja aika täysillä on painettu. Tätä kirjoittaessa kello on iltakympissä.

Mutta tässä ne ovat, joulukuun asut! Joulukuussa kuvattiin hyvin harmaissa keleissä ja sitten taas jouluna Jyväskylässä supervalkoisissa tunnelmissa. Joulukuun asuissa oli paljon punaista, mutta tiedättekö mikä oli joulukuun käytetyin asu? Urheilukamppeet ja juoksutrikoot. Niissä viihdyn nykyään parhaiten ja kaikkien ”oikeiden” vaatteiden käyttäminen tuntuu vähän tukalalta. En ole oikein kotonani omassa kropassani, mikä ehkä paistoi kaikissa joulukuun kuvissa. Nytkin kirjoitan tekstiä aikamoisessa vatsakivussa, mutta sitä kai tämä nyt vaan on, kun sen yhdenkin diagnoosin sain.

Vaikken tälle vuodelle lupauksia tehnyt, niin motivaatio parempaan ja puhtaampaan syömiseen, pidempiin yöuniin ja monipuolisempaan treeniin on kova. Josko sillä saisi oloaan paremmaksi! Joulukuussa söin vähän mitä sattui, valvoin välillä olosuhteiden pakosta yöllä töitä painaen ja musta luonto vei voimia. Tuntuu, että valkoinen maa ja uusi vuosi ovat saaneet ihan heräämään henkiin! Olin loppuvuodesta niin väsynyt, että käskin miehen pysyä kamerankin kanssa mahdollisimman kaukana. Aika ristiriitaista, pyytää itse kuvaamaan ja sitten pyytää kuvaamaan kaukaa.

Joulu ja joulukuu siis menivät ja vaikka tuntuu kamalalta ajatukselta, että tänään pitäisi muka kerätä joulukortit pois ikkunasta ja tontut portaista, otan kyllä tammikuun ja lisääntyvän valon ihan uudella innolla vastaan. Kaipasin sitä jo! Onko muilla sama fiilis?

Huikkaa siis kommenttikenttään joulukuun suosikkiasusi ja olet mukana arvonnassa, jossa on DKNY:n tuoksu sekä ihana vartalovoi palkintona. Mielelläni otan aina näissä kommenteissa vastaan mm. postaustoiveita, jos sellaisia löytyy! Arvontaa pidän auki muutaman päivän, eli 9.1.2019 klo 10 arvon voittajan!

Onnea arvontaan kaikille! Miten siellä vietetään loppiaista, siitäkin mielelläni kuulen kommenteissa! Kaunista pakkassunnuntaita kaikille!

P.S. Oletko huomannut, että facebookissa sekä Instassa (@optimismiakatja) on käynnissä lippuarvonta Matkamessuille, hyppää mukaan!

Joulun kaunein talvipuutarha

Joululahjoissa ehkä yksi parhaita juttuja on kuulla, miten niihin on päädytty tai millä reissulla ne on hankittu. Minä itse horisin Instastoriesissa Uhana Designin upeasta Winter Garden-kuosisesta paidasta. Katselin heidän kuviaan joulukuun Designtorilta ja kommentoin omassa Instassa, että tämän niin haluaisin.

Mies oli sitten kurvannut korvatulehduslapsen kanssa Designtorille. Ihmettelin, miten kauan heillä kestää lääkärissä, mutta kuulemma oli myöhässä ja piti käydä apteekissa jaja… En miettinyt hetkeäkään, että olisivat menneet Designtorille! Ja loppu oli jo koot sieltä, joten mies kurvasi seuraavana päivänä keskustaan ja Uhanan liikkeeseen.

Edessä oli seuraava ongelma: olin puhunut kauluspaidasta, mutta kyseisellä kuosilla oli vain mekkoja kauluksilla ja paitoja ilman kauluksia. Mies sitten ajatteli ostavansa ehkä paidan, mutta kyllä minä puhuisin mekosta. Kolmas tuska oli koko ja kysyin, ettet kurkannut kaapistani Uhanan vaatteiden kokoa. Kuulemma minun kaappini tutkiminen oli täysi mahdollisuus, sitäkin oli yritetty.

Mutta lopulta kävi niin, että osui oikea koko, osui toivomani kuosi ja tähän asuun yhdistyi puolivahingossa neljän eri suomalaisen tekijän tuotteita, mistä olin hirveän iloinen. Menimme kuvaamaan sitä talven omaan talvipuutarhaan – tapaninpäivänä järven jäällä oli älyttömän kaunista. Kuvaushetkellä satoi vesitihkua ja maisema oli aika paljon sumuisempi kuin eilen, mutta kaunis silti.

Tuolla talvipuutarhassa on käynyt joulun aikaan kuhina. Järven jäällä on niin napakelkka, putsattu retkiluistelurata, hiihtolatuja ja nyt hipsimme sinne hiihtäjien sekaan kuvaamaan. Kyllä nauratti heilua siellä ilman takkia, pelkäsin vaihteeksi että joku hiihtää puuhun meidän touhua katsoessaan. Mutta tiedättekö mitä tein siellä vesitihkussa aiemmin tänään? Luistelin 6 kilometriä. Wehei! Enpä olisi vielä eilen uskonut.


mekko UHANA DESIGN/ housut KATRI NISKANEN/ kengät PALMROTH/ korvikset RUNOKKA/ takki VILA

Talven ulkoilukelit olivat täydellisiä ja ulkoilmaihmisenä nautin aivan suunnattomasti järven jäällä luistellessani. Tosin meinasin kerran lentää nenälleni jään pettäessä hieman luistimen alla, luonnon jäässä on puolensa. Niin ihastunut olen tähän talviparatiisiin, että huomenna haluaisin vielä hiihtää siellä! Jotenkin talvipuutarhakuosi oli pakko palata kuvaamaan talvipuutarhaan, olen eniten nauttinut joulussa paljun lisäksi ulkoilusta ja tästä vaatteesta tuli ehdottomasti kaunein joululahjani. Lisäarvoa sille tuli vielä vaivannäöstä, kun mies oli itkuisen korvatulehdusnaisen kanssa sitä etsinyt.

Oletko itse ulkoillut joulun pyhinä? Tai törmännyt tähän Uhanan kuosiin, eikö ole kaunis tamperelaisten suunnittelema mekko?