Uhanat ja muut kotimaiset, samppanjasapelit ja auringolaskut (nappaa alekoodit!)

*Visit Jyväskylän järjestämä bloggaajamatka

Palataan vielä reilu viikko taaksepäin ajassa ja mennään takaisin Keski-Suomeen. Kun lauantaiaamu valkeni Varjolassa Laukaassa, haki Eki köörimme pikkubussin kyytiin ja suuntasimme kohti Koto Designmarketia. Tämä paikka on niin mielenkiintoinen, että ansaitsisi kokonaan oman postauksensa, mutta yritän kertoa oleellisimmat!

Koto Designmarket sijaitsee Yliopistonkadulla, vastapäätä meikäläisenkin vanhaa koulua eli Lyseota. Ajauduin muuten väkisin muistoihini siinä Koto Designin ikkunan ääressä Parolan riippukeinussa istuessa ja koulua katsellessa. Tuolla kouluss olemme miehenkin kanssa 20 vuotta sitten tavanneet! Ikkunan edessä istuskellessa voi muisteloissaan nautiskella kahvit tai Teeleidin (aaah, tiedätte kuinka tätä firmaa rakastan) teet ja käydä paikassa ihan fiilistelemässäkin!

Voi olla vaikeaa olla sortumatta ostoksiin, sillä Koto Designmarketissa on kaikki mahtavat kotimaiset merkit mitä kuvitella saattaa. Bongasin paljon tuttuja juttuja mutta myös uusia merkkejä. Rekeissä näkyi muun muassa Uhana Design, R/H, Kaiko, Pietamo, Yozen, Maanantaimalli… Heillä on kaikki! Niin ja toki se Parolan riippukeinukin esimerkiksi on myynnissä! Kolmen nuoren yrittäjän pyörittämä liike on ollut toiminnassa 1,5 vuotta ja heidän periaatteensa on myydä eettisesti tuotettua, kestävää ja lähes ainoastaan kotimaista tuotantoa.

Uutena juttuna syksyn myötä aloitti myös Vaatepuu, eli vaatelainaamo. Kahdeksi viikoksi saa lainaansa vaatteita ja asusteita, kun rekisteröityy palvelun käyttäjäksi. Näin voi lainata vaikka mekon juhliin, käydä samalla teellä ja tehdä lainaamalla parempia valintoja. Kannattaa tsekata, Tampereella toiminut ainakin loistavasti!

Me saimme toteuttaa liikkeessä hauskan stailaushaasteen, jossa valitsimme parille vaatteet. Minä tiesin heti laittavani Minnalle uuden Uhanan päälle, korviinsa Minna sai YCM designin korvikset. Minulle puolestaan Minna valitsi R/H mekon, Pietamon leggarit sekä Aida Impactin korvikset. Ihastuin noihin silkkikorviksiin ihan hirveästi ja itse asiassa ne ovat pakolaisnaisten tekemiä, eli niiden ostaminen on myös heidän työnsä tukemista. Mekosta puolestaan sain inspiksen kaivaa kaapista oma R/Hn paitani esiin pitkästä aikaa! Lisäksi ihastuin kovasti Ilonan valitsemaan Kaikon mekkoon asusteineen. En ikinä itse käytä ruskean sävymaailmaa, mutta apua miten kaunis tuo kokonaisuus oli vai mitä?

Ja hei! Jos olet haaveillut uudesta Uhanasta, Mickey-mekoosta, desingkorviksista tai sisustusjutuista, pyysi Koto Designmarket välittämään teille myös alekoodin IHANNAISET10. Koodilla saa 10% alennusta aina 15.10.2019 asti ja koodin voi hyödyntää, vaikka tilaisi verkkokaupasta nouto-vaihtoehdolla.

Pari tuntia Koto Designmarketissa vierähti vauhdilla ja jatkoimme matkaa kävelykatua pitkin aina alas asti. Vanhaa rautatieasemaa vastapäätä sijaitsee Bistro Frans & Sandra, jossa me lounastimme. Ravintola on entisen Fransmannin paikalla ja tehnyt aikamoisen kasvojenkohotuksen noista ajoista. Tilalla on huomattavasti valoisampi ja hyvin tunnelmallinen paikka, josta saimme todella kivan pöydän reunasta, missä oli helppo keskustella isommallakin porukalla.

Saimme niin herrasmies-palvelua, että harmittaa kun unohdin meitä palvelleen miehen nimen. On ehkä parasta kun ravintolassa saa hyvää ja asiantuntevaa palvelua ja kaikki yksityiskohdat huomioidaan! Sillä saa jo puolet pisteistä kotiin, ruoasta sitten toiset. Meidät otettiin vastaan kysymällä maistuisiko alkuun kuohuva ja seuraavaksi ihastelimme huokaillen, kun saimmekin oikeaa samppanjaa, joka avattiin sapelilla. Wau! Oli elämäni eka sapelisamppanja, näitähän näkee vain telkkarissa! Söimme mahat täyteen etanoita, myskikurpitsakeittoa, pihviä, salaattia ja lämmintä leipää ja hyppäsimme taas Ekin kyytiin.

Seuraava stoppi oli Vaajakoskella, Puttipajan tehtaanmyymälässä, joka on juuri muuttanut ns. takaisin juurilleen Talsanniementielle eli eri puolelle siltaa kuin aiemmin Naissaaressa ollut paikka. Puttipajan Anna kertoi meille muun muassa heidän uutuudestaan, täysin oliivista tehdystä Olivia-kynttiläsarjasta, joka palaa ekologisesti ja palaessaan tekee pitsimäisen reunan kynttilään. Todella kaunis, olen reilussa viikossa polttanut lähes koko kynttiläni, se on palanut joka ilta! Puttipajalla on vahvat, yli 40 vuotiset perinteet ja kaikki tehdään edelleen käsityönä. Kyllä, ne kaikki sadat tuhannet kynttilät vuodessa.

Kynttilät kassissa suuntasimme vielä toisen yön majapaikkaan, Laukaan Peurunkaan. Siellä oli vastassa yhtä upea auringonlasku kuin aina, tuo maisema on kyllä vertaansa vailla! Olen useasti kirjoittanut teille Peurungasta, noita juttuja voi kurkata esimerkiksi täältä ja koko perheen lomamme täältä. Siellä parasta ovat ehdottomasti loputtomat aktiviteetit ja perheen kanssa oli kivaa majoittautua Peurantähdessä, josta löytyy muun muassa hyvin varustellut keittiöt. Tällä kertaa kävin ulkoilemassa lauantaina ja sunnuntain aloitin kuntosalilla, uinnilla sekä infrapuna- ja höyrysaunalla. Aika täydellinen setti! Jos Peurunka kiinnostaa, niin nappaa tämä hyvä ale: kylpylähotellin päärakennukseen tai Peurantähti huoneistohotelliin saa kampanjakoodilla PROBLOGI -20% alen verkkokaupasta varatessa. Hinta edellyttää vähintään 2 vuorokauden varausta ja on voimassa 6.10.2019 asti, loma tulee käyttää 31.1.2020 mennessä.

Lähdinkin junaan sunnuntaina iloisin mielin ja vähän urheilusta kipein lihaksin. Taas tuli vietettyä laatuaikaa Keski-Suomessa, kyllä kotimaassa kannattaa tutkia ja matkailla!

Oliko uusia juttuja Jyväskylän seudulta? Tuttuja juttuja? Iloista alkanutta viikkoa!

Stressini haihtui savusaunaan

*Visit Jyväskylän järjestämä bloggaajamatka

Kun matka kohti Jyväskylää viime perjantaina alkoi, olin jotenkin ihan hermoraunio ja stressaantunut. Koko viikon olin paukuttanut yrityksen erinäisiä asioita, saanut etanapostilla kirjeen, jossa kerrottiin ettei nimeä ole hyväksytty ja pähkännyt pää punaisena uutta. Kuopuksen perjantainen vapaapäivä tuntui menevän vääntämiseksi ja lopulta pakkasin hirveällä kiireellä jotain laukkuuni ja rynnistin junaan. Siellä huokaisin. Nyt olen matkalla ainakin matkalla. Joku muu huolehtisi viikonlopun ruoka- ja ohjelmapuolesta!

Ensimmäiseksi Jyväskylän päässä suuntasi luottokuskimme Eki minibussin kohti Laukaata ja Varjolan tilaa. Olin kuullut aiemmin muun muassa siellä pidetystä häistä sekä työpaikan virkistyspäivistä, mutta itse tila oli kokematta. En tajunnut sen sijaitsevan vain muutaman kilometrin päässä Peurungasta ja jäin miettimään, voikohan talvisin hiihtää tämän matkan? Kuinka ihana määrä metsää ja luontoa tuolta löytyykään! Varjola sijaitsee Kuusaan kosken maisemissa, noin 30 kilometrin päässä Jyväskylästä. Jo 1800-luvun puolivälissä Kuusan koskelle tarvittiin uittopäällikkö ja hän alkoi rakentaa tilaa, joka kasvoi suureksi maatilaksi. Sitä on pyöritetty jo viiden sukupolven ajan ja kaikki oli todella hyvässä kunnossa ja siistiä, eli paikkaa on pidetty rakkaudella!

Perillä meitä odotti hiljaisuus. Se käsinkosketeltava hiljaisuus ja upea luonto koskineen laski stressitasoja sillä sekuntilla. Vedin syvään henkeä ja katselin majoitustamme, Riihihuviloita, johon meille jaettiin avaimia. Höhkäsin siinä, että haluan alempaan taloon eli Varstaan, josta näkee suoraan veden alhaalla. Kun ensimmäinen avaimeni osoitti, että majoittuisin ns. ylätalossa, ystävällinen Ilona vaihtoi kanssani huoneita.

Astuessani sisään pieneen, mutta hyvin kodikkaaseen majoitukseen huokaisin ihastuksesta. Sieltä tosiaan pystyi sängystä käsin tuijottelemaan järvelle ja kahden alhaalla sijaitsevan sängyn lisäksi löytyi ylhäältä parvelta kaksi lisää. Tännehän mahtuisi koko perheeni! Tai jos tulisi esimerkiksi polttariporukalla fiilistelemään, aika monta saisi mahtumaan yhteen huoneeseen!

Olisin jäänyt makoilemaan ja tuijottelemaan pitkäksikin aikaa maisemaa, mutta illallinen odotti. Riihihuvilat sijaitsevat muutaman sadan metrin päässä päärakennuksesta, eli ne ovat todellakin omassa rauhassaan pimeyden keskellä. Matkalla Navettaravintolaan kuikuilin pihalla olevia mönkijöitä, voi miten kivaa olisi päästä testaamaan jotain aktiviteettia! Olimme vasta hämärän aikaan perillä ja aamulla matka jo jatkui, joten saimme aistia luonnon ja herkulliset ruoat, mutta aktiviteetit jäivät testaamatta. Ehkä toisaalta ihan hyvä tällaiselle aktiivisuuspörhellölle, stressitasoni saivat tosissaan laantua.

Navettaravintolassa meidät toivotti tervetulleeksi Varjolan myyntipäällikkö Riikka Ruunaniemi. Saimme omassa nurkassa aivan rauhassa tutustua toisiimme, joukossa oli niin uusia kuin vanhoja tuttuja sekä nauttia hyvästä ruoasta. Raputoast ja pääruoan kala olivat aivan erinomaisia! Kurkkasimme vielä ravintolan yläkerran, jossa olisi lauantaina häät. Todella tunnelmallinen paikka hääjuhlille ja muistutti vähän Savutuvan apajaa, jossa veljeni häitä hetki sitten tanssittiin. Joukossamme oli ensi kesän morsian ja hänellä juurikin Savutupa varattuna, mutta hänkin alkoi tutkia Varjolaa ”sillä silmällä”.

Sitten alkoi se stressinpoisto maksimus. Meitä odotti järven rannassa savusauna sekä poreamme. Saunan yhteydestä löytyy iso pukutila, kaappi täynnä pyyhkeitä, suihkut sekä takkahuone baarikaappeineen, johon oli sytytetty kynttilät ja takkatuli. Ei muuta kuin vaatteet naulaan ja saunaan! Savusauna oli sellainen ihan oikea, josta saimme muutaman mustan läikän ihoon aikaiseksi. Valtava sauna olikin! Syyskuun pimeän illan turvin jäi uikkaritkin pukematta ja loikimme ilkosillamme ammeeseen. Voiko ehkä suomalaisempaa tapaa olla, pari tuntia ensitapaamisen jälkeen ollaan poreammeessa alasti. Haha, mahtavaa!

Kävimme jopa järvessä pulahtamassa, osa pidemmällä, allekirjoittanut pääsi napaan asti veteen. Varmasti kesällä on ihan oma tunnelmansa kun valoisassa yössä näkee kauas, mutta syysilta oli minusta tunnelmaltaan aivan ihastuttava. Tai millaista olisi hipsiä lumi jalkojen alla narskuen poreammeeseen? Aloin jo miettiä jonkun synttärisetin järjestämistä tuolla.

Pikkuhiljaa ihmiset hiipivät yöpuulle, minä saunahullu tietenkin viimeisten joukossa. Siellä yön pimeydessä oli niin ihanaa! Aamulla ei tarvinnut nousta sängystä nähdäkseen veden, vaan siinä sängyssä maaten yletin kurkkaamaan tunnelmallista maisemaa ja hipsin aamiaiselle navettaravintolaan. Kuinka puhtaalta maistui varmastikin oman pihan omenoista puristettu mehu ja kuinka hvyältä tuntui se aamiaisellakin vallinnut rauha. Ihailimme koskea vielä ennen poislähtöämme, olisimme viihtyneet paljon pidempäänkin.

Kiitos Varjola, olit viikonloppuni kohokohta ja karmea perjantainen stressini lillii nyt siellä järvessä tai leijailee höyrynä saunan piipusta ulos!

Jos olet haaveillut paikasta tai suunnittelet esimerkiksi polttareita, nappaa ylös seuraava tarjous, jonka Varjola antoi meille jaettavaksi alennuksen hemmottelupakettiin. Koodilla IHANNAISET saa paketista 10% alennusta, mainitse koodi varatessasi!

Reissussa mukana olivat blogit Pää pilvissä, Tyttö sinä olet vahva, Teehetkien koti, Torpan tyttö sekä Piece by piece.

Molemmat paljukuvat: Ilona Savitie

Jyväskylän parasta aamiaista uuden perheenjäsenten kanssa

Voi mikä fiilis olikaan sunnuntaiaamuna, kun tapasin ”uudet perheejäsenet” tai uudet sukulaiset hotelli Solo Sokos Paviljongin aamiaisella Trattoria-ravintolassa. Meille oli varattu kabinetti, eli saimme olla ihan keskenään, kaikki olivat iloisia, hääpari onnellinen ja oli ihanaa nähdä vielä morsiamen puolen sukua, joka asuu sen verran kauempana, ettei hirveän usein tapaa. Kaveri toi lapsemme sinne, yökyläily oli mennyt hyvin, vaikka väsymys oli kaamea lapsilla, ymmärrettävästi. Mutta niin suloista, kun meillä oli jo viisi pientäkin ympärillämme!

Olen päässyt testaamaan useampaa brunssia sekä hotelliaamiaista Jyväskylässä ja sanoisin, että Trattoria vetää kyllä pisteet kotiin. Kaikki oli niin hyvää! Puuro oli herkkua, mansikka-raparperimehu raikasta, lähituotannon rieska taivaallista ja löytyipä kaverimme siskon omistaman Miriam’sinkin brownieseja aamiaiselta, olin todella ilahtunut!

Siellä me höpöttelimme, mietiskelimme edellispäivän häitä ja katselimme onnellista pariskuntaa, jolle hotellin henkilökunta toi pienen tervehdyksen onnitteluksi. Esikoinen kaivoi laukustaan kaikki pöytäkoristeet häistä, heillä oli lupa kerätä ne kahvien aikaan ja yllättäen mahtui koko Aladdin-perhe pikkuneidin laukkuun. Olipa kiva tapa aloittaa sunnuntai, etteivät vain kaikki häipyneet omille teilleen häiden jälkeen!

Aamiaisessa ihanaa on haudutettu tee, hyvät mehut, valtava määrä lähiruokaa, maistuvat leivät, pikkuihmisille erikseen varatut astiat, ruokalaput ja värikyniäkin tuli heti kun pyysimme. Gluteenittomia tuotteitakin on todella hyvin tarjolla. Paikka on S-ketjun omistuksessa, mutta siitä puuttuu sellainen ketjupaikkojen tuntu ja fiilis on todella kiva. Suosittelen todella lämpimästi testaamaan, vaikka ihan asuisit Jyväskylässä! Niin ja hei hotellin leikkipaikka oli kuin mini-HopLop, kuten veljeni asian kuvaili. Siellä oli kaikkea potkupyörästä lähtien, eli käy ihmeessä sielläkin!

Kiitos uudet ja vanhat sukulaiset seurasta ja Trattoria ruoista, oli ihana sunnuntai!