Tampereen ylpeys!

Kuumia kastanjoita, höyryäviä glögimukeja, meheviä joululaatikoita. Lämpimien pähkinöiden huumaavaa tuoksua, perinteisiä joululauluja, upeaa valoloistetta. Hyvää mieltä, herkkuja, lahjaideoita ja käsitöitä. Suukkoja kuusen edessä, halauksia piparipoikaa katsoessa. Niistä on Tampereen joulutori tehty, jo 11. kertaa tänä vuonna. Keskustori on muuttunut iloiseksi joulukeitaaksi, jossa tarttuu joulumieli vaikka väkisin.

Jos jollekin on jäänyt epäselväksi blogiani lukiessa, voin kertoa, että rakastan joulunodotusta. Joulukuun kuudetta päivää, Suomen 101. syntymäpäivää viedään ja olen ehtinyt leipoa pipareita, lähettää joulukortit, katsoa Aikuisen naisen joulukalenteria (ja tunnistaa vähän itseäni), laittaa esille jouluvalot, ostaa hyasintin ja maistella glögejä. Niin ja tällä kuudetta päivää auki olevalla torilla olen käynyt kolme kertaa jo. Se on vaan parasta, tämä odotus ja fiilistely!

Tähän postaukseen keräsin teille kuvia eri kerroiltamme torilla, pari kuvaa on viime joulukuulta. Tori on ihana paikka fiilistellä valojen loisteessa vaikka kojut olisivat jo kiinnikin. Kuusi on upea ja tunnelma rauhaisa. Eilen nappasin torilta mukaan ensimmäisen perunalaatikkoni – Edun keitaan tekemät laatikot ovat mahtavia!

Torilla voi fiilistelyn lisäksi ostaa herkkuja kahvista kastanjoihin ja majoneesista munkkeihin (Ruoveden herkun majoneesit sekä sinapit ja Pyynikin munkit, kokeile!). Voi istahtaa isoon ja lämpöiseen glögitelttaan kuumalle juomalle ja riisipuurolle tai ostaa ihania käsitöitä joululahjaksi. Minusta nuo minikokoiset raastinraudat mausteille oli huikean suloisia! Esikoisen ehdoton toive oli vanhanajan tikkunekku, jonka nappasimme matkaamme heti avajaisissa.

Torilla on myös erilaista ohjelmaa, avajaisissa oli laulamassa Anne Mattila ja löydettiinpä joulupukkikin, jolle tyttäreni ja Anne esittivät saman toiveen yksisarvisesta. Neiti löysi sattumalta avajaisista rakkaan päiväkotikaverinsa ja touhottivat niin pukin perässä, että tuli varmasti selväksi niin toiveet kuin kiltteys, uskoisin. Seuraavana päivänä torilta löytyi upean Juhlaprinsessan Elsa ja Anna (tämä oli tärkeää, että Elsa oli juuri se sama upea meidän synttäreillä käynyt!) sekä mahtava skeittaava koira! Tänään torin toiselta laidalta löytää puolestaan Samuli Edelmannin ja ilotulituksen ammutaan ilmaan juhlassa, joka on tänään kello 17-17.30. Joulutorilla voi puolestaan tavata mm. joulupukin kello 16-18 välillä. 

En tiedä montako kertaa puurolla voi taas käydä, mutta aion kyllä olla torin suurkuluttaja tänäkin vuonna. Se pelkkä tuoksu ja laulut saavat minut hymyilemään, vaikka vettä vihmoisi taivaalta ja joulumieli voisi olla muuten jotenkin hakusessa.

Tämä on meidän mielestä ehkä yksi parhaita Tampereen joulujuttuja Tallipihan ja Koiramäen rinnalla. Paikka, jonne voi palata vaikka päivittäin hoilottelemaan itsekseen joululauluja ja juttelemaan iloisten torimyyjien kanssa. Kiitos Tampere, tästä voidaan olla ylpeitä! Hipsi sinäkin kuusen läpi ja anna joulumielen vallata itsesi!

Tori on auki aina 22.12.2018 asti ja täältä löydät mm. tarkemmat aukioloajat.

Kuinka moni on jo käynyt tai menossa? Ihania torihetkiä ja niin, oikein rauhallista itsenäisyyspäivää kaikille!

P.S. Tänään ehdit mukaan vielä ensimmäiseen upeaan joulukalenteriarvontaan, klik!

Rauhoittava joulutraditio Tampereella

Viimeisiä marraskuun päiviä viedään ja joulujutut alkavat tosissaan tulla esille. Omia suosikkejani joulutapahtumissa ovat ne, joihin liittyy jollain tapaa ulkoilma, vanhanaikaisuus, traditiot ja rauhallinen tunnelma. Paikat, joissa tytär voi keittää äidille valkoista teetä lumesta ja leikkiä rauhassa. Ei ne, joihin rynnätään hiki päässä joulupukkia jututtamaan, saadaan karkkia ja joululaulut pauhaavat niin, että korvissa soi.

Tällainen ensimmäisenä mainittu, vanhan ajan joulutunnelma löytyy lähes Tampereen ydinkeskustasta, mikä on mielestäni aina yhtä ihmeellistä. Tallipiha on ihana ja rauhallinen paikka muinakin aikoina vuodesta, mutta joulun alla se herää jotenkin tosissaan eloon. Miljöö sopii kuin nenä päähän rauhoittumiseen ja joulutunnelmaan. Vain askel pois ytimestä ja olet rauhaisassa tallissa kuuntelemassa hiljaisella soivia joululauluja ja katselemassa, kun lapsesi silittävät tallin lampaita Veeraa, Annia ja Kerttua.

Tallipihan joulusta löytyy vähän enemmän tohinaa viikonloppuisin ja avajaisia vietettiin viime viikonloppuna. Me emme kuitenkaan pääse viikonloppuisin siellä niin pyörimään, joten valitsimme hiljaisen arkipäivän kuten aiemminkin. Vielä ei esimerkiksi pihan karuselli pyöri päivisin, muttei se menoa hidastanut. Keli oli aivan täydellinen, maa hieman valkea, pikku pakkanen nipisteli poskia ja tytöt kipittivät innoissaan pihalla leikkien. Löysimme muuten pihalta ksylofonin (?), jota emme olleet ennen huomanneet. Mikä riemu lapsilla oli, kun soittelivat sitä kuin ammattiaiset konsanaan! Onkohan se ollut siellä pitkään?

Tallissa lampaiden rapsuttelun lomassa ihasteltiin joulukoristeita, olisi kuulemma pakko saada yksisarviskoristeita kuuseen. Minä itse ihastelin käpykuusia, joita pystyi niitäkin ostamaan kotiinsa. Tallimiehen puodin pihalta on perinteisesti oveemme ostettu upea ja näyttävä kranssi, joita on nytkin myynnissä. Suklaapuodissa on kivasti laitettu esille mm. erilaisia pieniä lahjoja, joilla voi muistaa esimerkiksi päiväkodin henkilökuntaa. Jos joulukalenteri puuttuu vielä, oli tuolla aika houkuttelevassa tarjouksessa laadukas suklaakalenteri! Teimme kesällä maistelukierrosta Suklaapuodin herkuista ja aina ykköseksi jyräävät tryffelit, joita löytyy monessa maussa. Nappasin eilen mukaani appelsiinin, huikean hyvä sekin, vaikka vadelmatryffeli yrittää edelleen pitää ykköspaikkaa.

Kun juoksentelee ympäri pihaa hihkuen ja puuhaten, tulee nälkä. Olemme perinteisesti aina syöneet riisipuurot kahvilassa, mutta puuron kanssa oli eilen ongelmia. MInä tilasin salaatin, jotka ovat ihanan runsaita tuolla ja tyttöjen puurot hyviteltiin hienosti erilaisin tuottein. Näistä ykköseksi pääsi lapsilla ohrarieska, joka oli kuulemma mielettömän hyvää (maistoin, niin oli ja päälle sulava voi teki omansa tietenkin!). Saimme siis mahamme täyteen ja kuopusta ihastutti valtavasti, kun kaksi koiraakin tuli kahvilaan piipahtamaan.

Mitä Tallipihan joulusta voi elämysten, lahjojen ja herkkujen lisäksi löytää? Joulua vietetään aina 23.12.2018 asti ja tallista löytää lampaat sekä Hohde-joulukaupan. Pihalla olevat kojut, joissa myydään käsitöitä ovat auki viikonloppuisin ja 10.12.-23.12. päivittäin. Joulupukki on paikalla taas 23.12. klo 12 -16. Vaahtokarkkeja voi paistaa pihalla 15.12. Pihalla oleva karuselli on auki joulukuussa tiistaista sunnuntaihin. Tontun tapaa pihalla muun muassa itsenäisyyspäivänä. Kaikkea kivaa on tiedossa ja ihanaa jouluun virittäytymistä j0 20 vuoden perinteellä. Kurkkaa lisää ohjelmasta täältä!

Oma päiväni sai paikasta rauhaa ja iloa, lasten riemusta puhumattakaan. Tästä on tullut meidänkin ehdoton traditio jouluun virittäytymisessä!

Kuka on menossa Tallipihalle ennen joulua? Tai onko sinulla joulumuistoja sieltä?

Suomalaiset kädentaidot huipussaan messuilla!

Eilen ne taas alkoivat, Euroopan suurimmat käsityömessut Pirkkahallissa. Minä menin paikalle viidettä tai neljättä kertaa putkeen, mutta arvatkaa mitä? Ensi kertaa yksin! Olin vähän hukassa, kun ei mennytkään aikaa superpitkään nukenvaateosastolla tai koristeita askarrellessa. Pääsin kiertämään itsekseni messuja ja paljon, paljon jäi näkemättä, vaikka paljon ehdinkin. Kerron teille muutamia tärppejä ja vinkkejä messupäivään, oletko menossa tänään tai huomenna?

Uutuutena yksi suosikeistani, Deli-halli on siirretty D-halliin, eli heti pääsisäänkäynnin viereen oikealle. Se aukeaa puoli tuntia ennen muita messuja ja tarjolla kahviossa on muun muassa riisipuuroa. Tule ajoissa ja aloita päiväsi jouluisella menolla sekä Deli-puolen ihanuuksia tutkien. Kädentaitomessut tarkoittavat kädentaitoja myös elintarvikkeissa, joten messuilta löytyy muun muassa Petri’s Chocolatea, erilaisia leivonnaisia, mehuja, juustoja ja hei – muun muassa hillan ja puolukan makuisia vaahtokarkkeja. Kurkkaa ehdottomasti nämä herkut!

Paikalle suosittelen edelleen saapumaan bussilla, bussi numero 14Y ajaa Keskustorin ja Pirkkahallin väliä. Takki narikkaan, vesipullo matkaan ja menoksi. Nähtävää riittää, joten kannattaa hieman etukäteen miettiä mitä haluaa nähdä. Itse bongailin muutamia vanhoja suosikkejani, kuten Elvarin osastolta E 500, uusia ihastuksia kuten Kanto Designin ihanine vaatteineen osastolta E 731 tai Kieton upeine korviksineen osastolta E 730. Ommellisen pisteellä loistivat värikkäät vaatteet ja kävi ihana kuhina osastolla C 821. RIEMUpuodin osastolla C 132 olleet korut olivat liian vastuttamattomia ja nappasin yhdet mukaani -50% alekorista. Suosittelen tsekkaamaan ainakin nämä osastot!

On ihanaa, että tänä digiaikana ihmiset ovat niin valtavan sankoin joukoin kiinnostuneita kädentaidoista. Heille, jotka osaavat ommella ja kutoa messuilla on tarjoushintaisia kankaita, lankoja ja esimerkiksi nahanpaloja. Askartelijoille löytyy ideoita vaikka millä mitalla. Joulukorttiideoita piisaa ja esimerkiksi joulupaketteihin voi messuilta tehdä ihania löytöjä koruista myssyihin, laukkuihin ja vaikka pokkareihin siihen kylkeen. Taitavimmat voivat käydä ompelemassa itse C-osastolla Ommel-pisteellä pipon, joka lahjoitetaan eteenpäin. Tai en tiedä tarvitseeko olla taitava, mutta itse en rohjennut kokeilla. Langat, kankaat ja ompelukoneet ovat paikalla, samoin kuin ystävälliset naiset opastamassa. Istahda siis alas ja tee hyvää messukäyntisi ohella!

Vaikken itse ole taitava käsillätekijä, olen aina saanut ideoita messuilta. Tällä kertaa sorruin pitkään viime vuonna harkitsemaani tonttuoveen, vähän tällaiseen helpotettuun versioon. Täytyy vain liimailla nappulat paikalleen ja siinä se! Osat oli käsintehtyjä ja ajattelin, että tonttuovi saa kotona lapsilta suosiota. Välillä pysähdyin katsomaan muotinäytöstä ja nauttimaan siitä valtavasta väriloistosta, jota messuilla oli tarjota marraskuun harmauden keskellä. Yllättävä uutuus oli Deafmetal kuulokorumallisto, joka voitti Suomen Kädentaidot uutuustuotekilpailun. Miettikää miten innovatiivinen idea on koristella kuulokoje! Käy kurkkimassa Nahkaamon osastolla C 229 lisää näitä koruja. Lisäksi suloista oli nähdä ”Mitä keppihevonen syö”-käsityökilpailun tulokset. Ihania ideoita!

Hauskaa, että tästä on tullut itsellenikin traditio marraskuuhun, enkä osaa enää olla ilman Kädentaitomessuja. Niiden suosio ja kävijämäärä on koko ajan kasvussa, joten varaa aikaa ja kärsivällisyyttä reissuusi, saat siitä varmasti paljon irti! On kuitenkin upeaa, että suomalainen käsityö voi näin hyvin ja suomalainen design sekä kädentaidot nostavat selkeästi arvostustaan koko ajan. Mieletöntä!

Ihanaa messuviikonloppua! Joko kävit, mitä löysit?

*pääsylippu saatu