Ystävyydestä

Tänään se sitten on, ystävänpäivä. Ajattelin laittaa teille sekä fbhen että Instaan ystävänpäiväarvonnat sen kunniaksi, käykäähän osallistumassa!

Ystävyys on ollut minulle aina vähän haasteellinen juttu. Olen sitä monesti vähän avannutkin, mutten ehkä osannut selittää fiiliksiäni järkevästi. Tai sitä, miksi ystävyys on vaikeaa. Minä olen sellainen pulputtaja, että yleensä saatan helpolla tutustua ihmisiin. Olen hirveän iloinen jokaisesta kaverista, jota on jäänyt perhekerhosta, muskarista ja vaikka naapurustosta. On todella paljon tällä hetkellä ihmisiä, kehen pidän yhteyksiä ja keitä en tuntenut ennen lapsia! Kyllähän elämäntilannekin yhdistää. Yritän muistaa kysellä kuulumisia, mutta välillä sekin jää.

Niin mikä siinä ystävyydessä sitten on vaikeaa? No se ystävyys. Se kaveripuoli onnistuu, mutta ystävyys on hankalampaa. Jossain vaiheessa ystävyyttä saattaa tulla konflikteja, missä olen ihan älyttömän huono. Kun ollaan paljon tekemisissä tai hyviä kavereita, voi tulla riitoja. Minulle riidat ovat aina kauhistus, käperryn itseeni ja epävarmuteeni ja jään loputtomiin pohtimaan, mitä tein niin väärin, että ystävä suuttui. Tällä olen monesti mokannut ystävyyssuhteet, en pääse yli konfliktista ja alan niin pelätä tekemisiäni ja sanomisiani, että ystävyydestä ei tule enää mitään. Joskus tulee, joskus se jää sitten siihen.

Siksi olen hirveän monesti jättänyt tietoisesti ystävyyden sille tasolle, ettemme ala tappelemaan. Tiedätte. Jutellaan, vaihdetaan kuulumisia ja mielipiteitä ja voidaan jopa olla eri mieltä. Olen hirveän onnellinen jokaisesta kaverista tai ystävästä, ketä elämässä on, mutten uskalla monesti viedä ystävyyttä ns. pitkälle. Pelkään että mokaan, pelkään ettei tuo ihminen tykkääkään minusta. Oma epävarmuus tekee ystävyyksistä välillä vaikeaa.

Minä en juuri järjestä tyttöjen iltoja tai muuta vastaavaa. Jos jotain teen, teen pääasiassa äidin tai miehen kanssa. Tai yksin. Tai sitten tehdään perheinä. Mietinkin toissapäivänä ollessani Helsingissä lounaalla kuopuksen kummitädin kanssa, että olen hänestä hirveän onnellinen. Olemme tutustuneet ala-asteikäisinä ja hän on ihan varmasti nähnyt ison määrän huonoja hetkiäni, mutta on säilynyt ystävänä. Samaa mietin yöpyessäni mummollani – hän on toki mummoni, mutta voi että me otimme yhteen 20 vuotta sitten. Mummosta ovat särmät pehmenneet ja minusta uho laantunut ja voisin sanoa 92-vuotiaan mummoni olevan ystävä. Hän oli ostanut minua varten Stockalta irtoteetä, kun tulin yökylään. Sanoi kävelyn olevan jo vähän haastavaa, mutta täytyyhän tuoretta teetä olla. Siinäpä vasta ystävän (ja isoäidin) ajatus.

Myös kälyni ovat ihan huipputyyppejä. Perhe ei tässä tapauksessa ole pahin vaan paras. Koska olen siskoton, olen kälyjeni myötä saanut elämääni ihan uusia ulottuvuuksia, ottanut heitä kaverikseni. Ihanaa, kun molemmat veljet ovat löytäneet niin kivat puolisot! Ja äitini on ystäväni, jonka kanssa on tehty monta reissua ja otettu monta kertaa yhteen. Hänen kanssaan se ei ahdista, äiti ei häviä vaikka riitoja tulisi.

Myös naapurimme ovat ihan huippuja. Yritimme hakea lasta naapurista syömään, mutta ei häntä luovutettu, vaan katettiin siellä jo lautasta pöytään. Toinen naapuri lainasi autoaan Helsingin reissulle, jotta saimme enemmän lapsia kyytiin, kuin mitä omaamme olisi mahtunut.

Ja ne lasten kautta löytyneet ystävät. Hekin ovat ihania!

Ystävyyttä on niin monenlaista. Ystävyys muuttuu elämän varrella. Toiset pysyvät, toiset ystävyydet hiipuvat. Ruuhkavuosia viedään kaikilla ja välillä tuntuu, ettei päiviin mahdu millään muuta kuin lapset, omat treenit ja ruokahuolto. Saatikka työt! Tiedättekö muuten miksi nämä kuvat sopivat niin hyvin ystävänpäiväteemaan? Olimme kuukausi sitten kun kuvat otettiin (!!) palkanneet lastenvahdin lauantai-illaksi muutamaksi tunniksi. Jotta pääsisimme kaksin kaveripariskunnalle syömään. Emme ole olleet molemmat kavereilla syömässä ilman lapsia vuosiin. Tuntui oudolta. Ja ilta oli joskin liian lyhyt, aivan täydellinen! Kaunis koti, hyvää ruokaa ja sai jutella rauhassa. Siellä sekin ystävyys on säilynyt, vaikka kiirettä pitää ja usein ei nähdä. Olin älyttömän iloinen tästä kutsusta ja älyttömän iloinen, että se lopulta järjestyi. Tämä tammikuinen lauantai-ilta kun sovittiin lokakuussa ja ajattelin, että näinköhän se toteutuu. Jes!


neule LIDL by HEIDI KLUM (saatu)/ hame KAPPAHL/ takki ESPRIT/ korvikset MAANANTAIMALLI/ kengät DR.MARTENS

Tällä hetkellä ystävyys vaatii vähän vaivaa. Monesti näen kaveriäitejä lasten kanssa päivisin, mutta illanvietot ja muut vaativat järjestelyjä. Joskus jopa kyläänlähtö tuntuu liian raskaalta uhmaavan pukijan kanssa. Lopputulos palkitsee aina, tiedän, mutta aina ei jaksa. Siksi ystävät jäävät helposti tässä elämäntilanteessa vähemmälle. Mutta jokaista ajattelen tänäänkin lämmöllä ja olen iloinen, että olette elämässämme! Kiitos kun jaksatte vähän vaikeaakin ystävää!

Ja kiitos teillekin, virtuaaliystävät! Olette myös muodostuneet hyvin tärkeiksi. Iloista ystävänpäivää jokaiselle!

P.S. Blogissani on käynnissä lukijatutkimus, johon vastaajien kesken arvotaan kaksi 100 euron K-ryhmän lahjakorttia. Olisin hyvin kiitollinen, jos jaksatte käydä vastaamassa siihen!

Täydelliset värit ja iso kiitos!

No niin. Minun on pitänyt palata tuohon ystävänpäiväpostaukseeni, sillä se ja Instahöpinäni saivat aikaiseksi ihan hurjasti teissä kommentteja. Sain niin monta viestiä yksityisesti, että meni seuraavaan päivään kun sain niitä vastattua. Ystävyys selkeästi herättää niin minussa kuin monissa muissakin tunteita! Kiitän tuhannesti viesteistänne, arvostin jokaista ja olisin halunnut vastata pidemminkin.

Jäin pohtimaan, miksi ystävänpäivä oli niin vaikea, kun kaikki on todellisuudessa ihan hyvin. Se jotenkin nostaa (varsinkin somen kautta) esiin sen, että pitäisi olla joku, jonka kanssa jakaa kaikki ilot ja surut. Se sai minut miettimään ihan liikaa niitä paria katkennutta tai jotenkin ”pieleen” mennyttä ystävyyssuhdetta. Sen sijaan, että olisin nauttinut päivästä, minä murehdin niitä paria välit katkaissutta ystävää. Olin myös koko päivän ilman aikuisseuraa, joten aikaa miettiä oli aivan liikaa.

yourface+knitwear yourface+neuletakki

Torstaina mietin, että jos olisin pitänyt somen hehkutuksineen kiinni, päivä olisi ollut ihan hyvä ja tavallinen. Niinpä vietin torstain some pääasiassa kiinni (mies oli jo ihmetellyt mitä meille on käynyt), vastasin vain viesteihinne. Pelattiin, luettiin ja halittiin lasten kanssa ja leivottiin sämpylöitä. Käytiin miehen kanssa hiihtämässä. Olen muuten huomannut, että hiihtämisen myötä Suunto sanoo unestani, että sikeä uni on tuplaantunut ja hereilläolominuutteja on useampana yönä 0! Mieletön voima on metsässä ulkoilulla.

Tuon päivän jälkeen keskiviikon paha olo oli mennyt, kun keskityin siihen hyvään. Päästin jotenkin irti niistä vaikeista tai katkenneista ihmissuhteista. Minulla on vierelläni joku, jonka kanssa voi tosiaan jakaa ihan kaiken. Äitikin tietää lähes kaiken ja on läheinen. Perjantaina saimme naapureista ulkoiluseuraa. Saman perheen kanssa ulkoiltiin lauantaina ja hiihdin kaverin kanssa ensimmäistä kertaa sitten ala-asteen, voitteko kuvitella (tiputan nyt siis kaverilaskuista isin, äidin ja mieheni, heidän kanssaan olen hiihtänyt). Lauantai-iltapäivänä saimme yökylään kuopuksen kummit, joita odotettiin koko perhe innolla.

Tuli siis tämän kaiken keskellä ihan hölmö olo rutista mistään, tuo keskiviikko teemoinen sai vaan keskittymään väärin asioihin. Mutta ihana tietää, että siellä on noin monta someystävää, jotka käyttävät kallista aikaansa viestitelläkseen minulle. En voi sanoa kuin KIITOS ja lähettää etähalauksen!

yourface+emma yourface+coruu yourface+becksöndergard
paita POMP DE LUX/ farkut CUBUS/ neuletakki YOUR FACE/ kengät EMMA/ korvikset CORUU (saatu)/ huivi BECKSÖNDERGAARD (second hand)

Ja ne täydelliset väritkin vielä. Tämä puunhalaaja siis rakastaa luontoa ja sen täydellistä valkoisuutta, mutta oranssin ja violetin parina toimii tuo vihreä neule täydellisesti. Muistatteko, kun minulla oli turkoosiakin tukassa oranssin ja violetin parina? Kyllä ne vihreän sävyt siihen siis istuvat!

Nämä kuvat otettiin ensimmäisenä Vuokatin lomapäivänä, onneksi tehtailtiin silloin asukuvia sillä arvaatte, mitä kuuden päivän saunominen ja kloorivesi tekivät tuolle tukalle… Ei tarvitse uusia kuvia ottaa ennen kuin pääsen tapaamaan Sirua, kampaajaani. Miettikää, pidän häntäkin ihan ystävänä. Kyllä niitä on joka nurkan takana, kun vaan keskittyy katsomaan sitä hyvää elämässä!

Näiden kiitosten myötä toivotan sinulle oikein ihanaa talvisunnuntaita blogiystäväni!

Erilainen ystävänpäivä

Mitä ystävänpäivä sinulle merkitsee? Minä olen viime vuosina keskittynyt siihen, millä nimellä se alun perin kulkeekin: Valentine’s Dayhyn. Olen jollain pienellä suklaalla tai vastaavalla muistanut miestä, siinä se sitten on ollutkin.

Kotiäitinä sitä on hirveästi yksin, ihan väkisin jo lasten aikataulujen, päiväunien ja muun myötä. Toivoin joskus, että saisin läheisiä ystäviä lasten myötä ja olenkin tutustunut hurjaan määrään ihmisiä. Edelleenkään minulla ei kuitenkaan ole ketään, kenelle soittaisin säännöllisesti, kenelle uskoutuisin tai kenen uskoisin pyytävän minua kaasoksi tai lapsensa kummitädiksi. Ei sellaista, kenet pyytäisin tyttöjen reissuun ja lähtisimme yöksi hotelliin. Se surettaa enemmän kuin usein ja olen liian paljon käyttänyt aikaa soimaten itseäni niistä tapahtumista, mitkä pitivät minut erossa ystävistä muun muassa lukioaikoina.

Toisaalta, minulla on hirveästi tuttuja ja kavereita, en ole mielestäni mikään mörökölli vaan ihan sosiaalinen. Minulla on perhe ja onneksi veljeni ovat löytäneet ihanat puolisot ja kälyjen myötä olen saanut uusia, hyvin rakkaita ihmisiä elämääni. Joten keskitytään tässäkin asiassa siihen positiiviseen.

ystiskortti3

Ystävänpäivää toitotetaan hirveästi joka kanavissa ja se on yleensä ahdistanut minua. Mutta tänä vuonna siihen liittyi kiva aspekti! Nimittäin noin vuoden päivät olen kuulunut Blogisisaret-nimiseen facebook-ryhmään, jossa on ollut kivoja keskusteluja bloggaamiseen ja muuhunkin elämään liittyen. Olen noista kivoista naisista kolme tavannut oikeasti, muut ovat vielä nettituttuja.

Tuolla ryhmässä ehdoteltiin, että mitä jos lähetetään jokainen yhdelle ystävänpäiväkortti ja kirjoitetaan tuosta. Olin heti mukana ja oikeasti unohdin jo koko jutun, kunnes minulta kyseltiin osoitetta korttia varten. Silloin muistin lähettää omankin korttini ja laitoin sen kanssa matkaan suklaata. Vaikka en ole ikinä tavannut häntä, kenelle korttini lähetin, tuli tuosta lähettämisestäkin hurjan hyvä mieli. Oli kivaa ajatella, kuinka hän ilahtuu saadessaan kortin ja suklaan (toivon kovasti, ettei ole esimerkiksi maitoallergikko…).

Mutta olipa kivaa, kun tänä vuonna oikein sai odottaa yhtä ystävänpäiväkorttia! Ja maanantaina se sitten saapui, ihanaa kun oli vielä itsetehty. Sattui niin, että randomilla valittu blogisisar kenelle kortti lähetetään oli minun kohdallani tuttu, eli tunnen kortin lähettäjän. Olemme muutamia kertoja tavanneet ja kerran Emilia pelasti minut pulasta ja hoiti muutaman tunnin tyttöjä, kun en saanut vakkarilapsenvahtiamme. Olemme olleet samalla blogireissulla Tallinnassa ja törmänneet muun muassa Vire-messuilla. Niinpä kortin mukana oli myös tarroja tytöille, joka oli minusta aika ihana ele. Tulen aina onnelliseksi, kun joku muistaa lapsiakin. Pitkään olen kysellyt häntä kahville, kun kerran meillä kävikin, mutta aikataulumme eivät ole natsanneet.

ystiskortti4 ystiskortti1

Emilian blogi on nimeltään Turkooseja unelmia ja sieltä löydät kauniita kuvia, luonnonkosmetiikkaa, kissanaisen elämää ja arkea. Emilia on paljon pohtiva ja tunteikas nuori nainen, joten hänen tekstinsä jäävät harvoin ”hötöksi”. Kurkkaa, jos ei ole tuttu blogi!

Näin siis sain ystävänpäiväkortin tamperelaiselta blogisisarelta ja innolla luen muutkin postaukset aiheesta. Meitä on tässä tempauksessa mukana seuraavat blogit minun ja Emilian lisäksi, ehkä löydät uusia lukulistalle ja sieltä löydät myös, kenelle minun korttini päätyi:

Kuiskauksia
Itse tehty
Kiljusten blogi
Lumisiivet
Äidin kasvatusopas
Käsintehtyä ja kaunista
Inspiration
Pihlajan oksalla
Saippuakuplia olohuoneessa
Milli’s Little Home
Taikasaappaat
Mitäs meille…?
Kivempi blogi

Mitä ystävänpäivä sinulle merkitse? Onko sinulla sydänystävä, jota muistat tai vietätkö päivää puolison kanssa? Ihanaa ystävänpäivää, toivottavasti saat halauksen tänään! <3

ystiskortti2

P.S. Tänä ystävänpäivänä sain vielä Save the Date-ystävänpäiväkortin lapsuuden parhaalta kaverilta. Ihan itketti, kun mietin miten lapsena aina vaihdettiin kortit ja katselin tuttua käsialaa. Oli viikon valopilkku kyllä nuo tulevat häät!