Täydelliset värit ja iso kiitos!

No niin. Minun on pitänyt palata tuohon ystävänpäiväpostaukseeni, sillä se ja Instahöpinäni saivat aikaiseksi ihan hurjasti teissä kommentteja. Sain niin monta viestiä yksityisesti, että meni seuraavaan päivään kun sain niitä vastattua. Ystävyys selkeästi herättää niin minussa kuin monissa muissakin tunteita! Kiitän tuhannesti viesteistänne, arvostin jokaista ja olisin halunnut vastata pidemminkin.

Jäin pohtimaan, miksi ystävänpäivä oli niin vaikea, kun kaikki on todellisuudessa ihan hyvin. Se jotenkin nostaa (varsinkin somen kautta) esiin sen, että pitäisi olla joku, jonka kanssa jakaa kaikki ilot ja surut. Se sai minut miettimään ihan liikaa niitä paria katkennutta tai jotenkin ”pieleen” mennyttä ystävyyssuhdetta. Sen sijaan, että olisin nauttinut päivästä, minä murehdin niitä paria välit katkaissutta ystävää. Olin myös koko päivän ilman aikuisseuraa, joten aikaa miettiä oli aivan liikaa.

yourface+knitwear yourface+neuletakki

Torstaina mietin, että jos olisin pitänyt somen hehkutuksineen kiinni, päivä olisi ollut ihan hyvä ja tavallinen. Niinpä vietin torstain some pääasiassa kiinni (mies oli jo ihmetellyt mitä meille on käynyt), vastasin vain viesteihinne. Pelattiin, luettiin ja halittiin lasten kanssa ja leivottiin sämpylöitä. Käytiin miehen kanssa hiihtämässä. Olen muuten huomannut, että hiihtämisen myötä Suunto sanoo unestani, että sikeä uni on tuplaantunut ja hereilläolominuutteja on useampana yönä 0! Mieletön voima on metsässä ulkoilulla.

Tuon päivän jälkeen keskiviikon paha olo oli mennyt, kun keskityin siihen hyvään. Päästin jotenkin irti niistä vaikeista tai katkenneista ihmissuhteista. Minulla on vierelläni joku, jonka kanssa voi tosiaan jakaa ihan kaiken. Äitikin tietää lähes kaiken ja on läheinen. Perjantaina saimme naapureista ulkoiluseuraa. Saman perheen kanssa ulkoiltiin lauantaina ja hiihdin kaverin kanssa ensimmäistä kertaa sitten ala-asteen, voitteko kuvitella (tiputan nyt siis kaverilaskuista isin, äidin ja mieheni, heidän kanssaan olen hiihtänyt). Lauantai-iltapäivänä saimme yökylään kuopuksen kummit, joita odotettiin koko perhe innolla.

Tuli siis tämän kaiken keskellä ihan hölmö olo rutista mistään, tuo keskiviikko teemoinen sai vaan keskittymään väärin asioihin. Mutta ihana tietää, että siellä on noin monta someystävää, jotka käyttävät kallista aikaansa viestitelläkseen minulle. En voi sanoa kuin KIITOS ja lähettää etähalauksen!

yourface+emma yourface+coruu yourface+becksöndergard
paita POMP DE LUX/ farkut CUBUS/ neuletakki YOUR FACE/ kengät EMMA/ korvikset CORUU (saatu)/ huivi BECKSÖNDERGAARD (second hand)

Ja ne täydelliset väritkin vielä. Tämä puunhalaaja siis rakastaa luontoa ja sen täydellistä valkoisuutta, mutta oranssin ja violetin parina toimii tuo vihreä neule täydellisesti. Muistatteko, kun minulla oli turkoosiakin tukassa oranssin ja violetin parina? Kyllä ne vihreän sävyt siihen siis istuvat!

Nämä kuvat otettiin ensimmäisenä Vuokatin lomapäivänä, onneksi tehtailtiin silloin asukuvia sillä arvaatte, mitä kuuden päivän saunominen ja kloorivesi tekivät tuolle tukalle… Ei tarvitse uusia kuvia ottaa ennen kuin pääsen tapaamaan Sirua, kampaajaani. Miettikää, pidän häntäkin ihan ystävänä. Kyllä niitä on joka nurkan takana, kun vaan keskittyy katsomaan sitä hyvää elämässä!

Näiden kiitosten myötä toivotan sinulle oikein ihanaa talvisunnuntaita blogiystäväni!

Midsummer snapshots

Ei ollut juhannusperinteitä, ei seitsemää kukkaa eikä kokkoa, ei mökkiä ja järveä. Mutta harvoinpa meillä on ollutkaan, juhannusperinteitä ei täältä löydy ja juhannus saa tuoda tullessaan mitä haluaa.

Nyt se sisälsi lapsia ja vauvoja, ystäviä, lasin skumppaa saunassa (hei vähänkö luksusta), nauravia pieniä jotka halasivat toisiaan, hyvää ruokaa, ihanan ihanan aurinkoisen kelin ja hyvän mielen. Mikä oli lapsuuden kesässä parasta? Uiminen, ystävät ja jätski. Se ei taida muuttua mihinkään. Taustalla pörräsivät radiosta juhannuksena ysärihitit Movetronista Leila K:hon ja Captain Jackiin, niistä biiseistäkin tuli hyvä mieli. ”Muistatteko kun…?” Muistetaan. Ja muistetaan tämäkin juhannusaatto, kuopuksen ensimmäinen. Kiitos ystävät. <3

Onko oma juhannuksesi sujunut hyvin?

Juhannustaikaa

Olemme viettäneet kolme edellistä juhannusta kotona ja vähän jotain sellaista mietimme nytkin. Kunnes saimme kutsun mökille ja totesimme, että kaipaamme vaikean kevään jälkeen vähän irrottelua. Tällä mökillä on oltu samojen ihmisten kanssa monet kerrat, mutta edellisestä kerrasta oli vierähtänyt jo neljä vuotta!

Tiedättekö miltä tuntuu olla niiden ihmisten kanssa, jotka tuntevat sinut hyvin? Saa itkeä ja nauraa eikä tarvitse pelätä, että nuo ihmiset pelästyvät. He ovat pysyneet siinä pitkään. Nämä ihmiset ovat olleet polttareissani, häissäni ja lapsen ristiäisissä. Muistan hyvin kuinka olimme 15-vuotiaita ja opettelimme laulamaan Juppihippipunkkaria Jyväskylän kaduilla tallatessa. Juhlimme peruskoulun loppumista. En ole varmaan koskaan ollut sellainen halailija kuin tänä juhannuksena, oli hyvä olla ystävien keskellä, Suomen luonnossa ja nauttia vaan. Kyllä rakkaat ihmiset ovat valtava rikkaus.

Miten oma juhannuksesi sujui?